Kielten opiskelu netissä
|
![]() ![]() ![]() |
Home > 50languages.com > suomi > telugu > Sisällysluettelo |
18 [kahdeksantoista] |
Talon siivous
|
![]() |
18 [పద్దెనిమిది] |
||
ఇంటి పరిశుభ్రత
|
Tänään on lauantai.
|
ఈరోజు శనివారము
Īrōju śanivāramu
|
||
Tänään meillä on aikaa.
|
ఈరోజు మా వద్ద సమయం ఉంది
Īrōju mā vadda samayaṁ undi
|
||
Tänään me siivoamme asunnon.
|
ఈరోజు మేము అపార్ట్ మెంట్ ని శుభ్రం చేస్తున్నాము
Īrōju mēmu apārṭ meṇṭ ni śubhraṁ cēstunnāmu
| ||
Minä pesen kylpyhuoneen.
|
నేను స్నానాలగదిని శుభ్రం చేస్తున్నాను
Nēnu snānālagadini śubhraṁ cēstunnānu
|
||
Minun mieheni pesee auton.
|
మా శ్రీవారు కార్ ని కడుగుతున్నారు
Mā śrīvāru kār ni kaḍugutunnāru
|
||
Lapset pesevät polkupyörät.
|
పిల్లలు సైకిళ్ళని శుభ్రపరుస్తున్నారు
Pillalu saikiḷḷani śubhraparustunnāru
| ||
Mummi kastelee kukat.
|
బామ్మ / నాయనమ్మ / అమ్మమ్మ పూలమొక్కలకి నీళ్ళు పెడుతోంది
Bām'ma/ nāyanam'ma/ am'mam'ma pūlamokkalaki nīḷḷu peḍutōndi
|
||
Lapset siivoavat lastenhuoneen.
|
పిల్లలు, పిల్లల గదిని శుభ్రం చేస్తున్నారు
Pillalu, pillala gadini śubhraṁ cēstunnāru
|
||
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä.
|
నా భర్త ఆయన డెస్క్ ని శుభ్రపరుచుకుంటున్నారు
Nā bharta āyana ḍesk ni śubhraparucukuṇṭunnāru
| ||
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen.
|
నేను వాషింగ్ మెషీన్ లో ఉతికే బట్టలను వేస్తున్నాను
Nēnu vāṣiṅg meṣīn lō utikē baṭṭalanu vēstunnānu
|
||
Minä ripustan pyykit.
|
నేను ఉతికిన బట్టలను ఆరవేస్తున్నాను
Nēnu utikina baṭṭalanu āravēstunnānu
|
||
Minä silitän pyykit.
|
నేను బట్టలను ఇస్త్రీ చేస్తున్నాను
Nēnu baṭṭalanu istrī cēstunnānu
| ||
Ikkunat ovat likaiset.
|
కిటికీలు మురికిగా ఉన్నాయి
Kiṭikīlu murikigā unnāyi
|
||
Lattia on likainen.
|
నేల మురికిగా ఉంది
Nēla murikigā undi
|
||
Astiat ovat likaisia.
|
గిన్నెలు మురికిగా ఉన్నాయి
Ginnelu murikigā unnāyi
| ||
Kuka pesee ikkunat?
|
కిటికీలను ఎవరు శుభ్రం చేస్తారు?
Kiṭikīlanu evaru śubhraṁ cēstāru?
|
||
Kuka imuroi?
|
వ్యాక్యూమ్ ఎవరు చేస్తారు?
Vyākyūm evaru cēstāru?
|
||
Kuka tiskaa astiat?
|
గిన్నెలు ఎవరు కడుగుతారు?
Ginnelu evaru kaḍugutāru?
| ||
![]() ![]() ![]() |
Varhainen oppiminenNykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu! |
Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only! LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here. Imprint - Impressum © Copyright 2007 - 2020 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved. Contact book2 suomi - telugu aloittelijoille
|