suomi » marathi | 14 [neljätoista] | Värejä

१४ [चौदा] रंग

14 [Caudā] raṅga

Lumi on valkoinen.	बर्फ पांढरा असतो.; barpha pāṇḍharā asatō.
Aurinko on keltainen.	सूर्य पिवळा असतो.; Sūrya pivaḷā asatō.
Appelsiini on oranssi.	संत्रे नारिंगी असते.; Santrē nāriṅgī asatē.
Kirsikka on punainen.	चेरी लाल असते.; Cērī lāla asatē.
Taivas on sininen.	आकाश नीळे असते.; Ākāśa nīḷē asatē.
Ruoho on vihreää.	गवत हिरवे असते.; Gavata hiravē asatē.
Multa on ruskeaa.	माती तपकिरी असते.; Mātī tapakirī asatē.
Pilvi on harmaa.	ढग करडा असतो.; Ḍhaga karaḍā asatō.
Renkaat ovat mustia.	टायर काळे असतात.; Ṭāyara kāḷē asatāta.
Minkä värinen lumi on? Valkoinen.	बर्फाचा रंग कोणता असतो? पांढरा.; Barphācā raṅga kōṇatā asatō? Pāṇḍharā.
Minkä värinen aurinko on? Keltainen.	सूर्याचा रंग कोणता असतो? पिवळा.; Sūryācā raṅga kōṇatā asatō? Pivaḷā.
Minkä värinen appelsiini on? Oranssi.	संत्र्याचा रंग कोणता असतो? नारिंगी.; Santryācā raṅga kōṇatā asatō? Nāriṅgī.
Minkä värinen kirsikka on? Punainen.	चेरीचा रंग कोणता असतो? लाल.; Cērīcā raṅga kōṇatā asatō? Lāla.
Minkä värinen taivas on? Sininen.	आकाशाचा रंग कोणता असतो? नीळा.; Ākāśācā raṅga kōṇatā asatō? Nīḷā.
Minkä väristä ruoho on? Vihreää.	गवताचा रंग कोणता असतो? हिरवा.; Gavatācā raṅga kōṇatā asatō? Hiravā.
Minkä väristä multa on? Ruskeaa.	मातीचा रंग कोणता असतो? तपकिरी.; Mātīcā raṅga kōṇatā asatō? Tapakirī.
Minkä värinen pilvi on? Harmaa.	ढगाचा रंग कोणता असतो? करडा.; Ḍhagācā raṅga kōṇatā asatō? Karaḍā.
Minkä väriset renkaat ovat? Mustat.	टायरांचा रंग कोणता असतो? काळा.; Ṭāyarān̄cā raṅga kōṇatā asatō? Kāḷā.

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!