70 [seitsemänkymmentä] |
haluta jotakin 1
|
![]() |
70 [յոթանասուն] |
||
ինչ որ բան սիրել
|
Haluatteko polttaa?
|
ՈՒզու՞մ եք ծխել:
Uzu՞m yek’ tskhel
|
||
Haluatteko tanssia?
|
ՈՒզու՞մ եք պարել:
Uzu՞m yek’ parel
|
||
Haluatteko mennä kävelylle?
|
ՈՒզու՞մ եք զբոսնել:
Uzu՞m yek’ zbosnel
| ||
Haluan polttaa.
|
Ես ուզում եմ ծխել:
Yes uzum yem tskhel
|
||
Haluatko tupakan?
|
Ծխախոտ ուզու՞մ ես:
Tskhakhot uzu՞m yes
|
||
Hän (m.) haluaa tulta.
|
Նա վառիչ է ուզում:
Na varrich’ e uzum
| ||
Haluaisin juoda jotakin.
|
Նա ինչ որ բան է ուզում խմել:
Na inch’ vor ban e uzum khmel
|
||
Haluaisin syödä jotakin.
|
Ես ուզում եմ ինչ որ բան ուտել:
Yes uzum yem inch’ vor ban utel
|
||
Haluaisin levätä hieman.
|
Ես ուզում եմ մի քիչ հանգստանալ:
Yes uzum yem mi k’ich’ hangstanal
| ||
Haluaisin kysyä teiltä jotakin.
|
Ես ուզում եմ Ձեզ ինչ որ բան հարցնել:
Yes uzum yem Dzez inch’ vor ban harts’nel
|
||
Haluaisin pyytää teiltä jotakin.
|
Ես ուզում եմ Ձեզ ինչ որ բան խնդրել:
Yes uzum yem Dzez inch’ vor ban khndrel
|
||
Haluaisin kutsua teidät johonkin.
|
Ես ուզում եմ Ձեզ հրավիրել:
Yes uzum yem Dzez hravirel
| ||
Mitä haluatte?
|
Ներեցեք, ի՞նչ եք ուզում:
Nerets’yek’, i՞nch’ yek’ uzum
|
||
Haluatteko kahvia?
|
Սուրճ ուզու՞մ եք:
Surch uzu՞m yek’
|
||
Vai haluatteko mielummin teetä?
|
Թե՞ ավելի լավ է թեյ:
T’ye՞ aveli lav e t’yey
| ||
Me haluaisimme mennä kotiin.
|
Մենք ուզում ենք տուն գնալ:
Menk’ uzum yenk’ tun gnal
|
||
Haluatteko taksin?
|
Տաքսի ուզու՞մ եք:
Tak’si uzu՞m yek’
|
||
He haluavat soittaa.
|
Նրանք ուզում են զանգահարել:
Nrank’ uzum yen zangaharel
| ||
Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin. |
Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only! LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here. Imprint - Impressum © Copyright 2007 - 2020 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved. Contact book2 suomi - armenia aloittelijoille
|