Sisällysluettelo
23 [kaksikymmentäkolme] |
Oppia vieraita kieliä
|
|
23 [քսաներեք] |
||
սովորել օտար լեզուներ
|
|
Missä te opitte espanjaa?
|
Որտե՞ղ եք իսպաներեն սովորել:
Vorte՞gh yek’ ispaneren sovorel
|
||
|
Osaatteko myös portugalia?
|
Պորտուգալերեն էլ եք կարողանու՞մ:
Portugaleren el yek’ karoghanu՞m
|
||
|
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa.
|
Այո, կարողանում եմ նաև մի քիչ իտալերեն:
Ayo, karoghanum yem naev mi k’ich’ italeren
| ||
|
Minun mielestäni puhutte todella hyvin.
|
Ես գտնում եմ, որ դուք շատ լավ եք խոսում:
Yes gtnum yem, vor duk’ shat lav yek’ khosum
|
||
|
Kielet ovat aika samankaltaisia.
|
Լեզուները բավականին նման են իրար:
Lezunery bavakanin nman yen irar
|
||
|
Minä ymmärrän niitä hyvin.
|
Ես Ձեզ լավ եմ հասկանում:
Yes Dzez lav yem haskanum
| ||
|
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa.
|
Բայց խոսելն ու գրելը դժվար է:
Bayts’ khoseln u grely dzhvar e
|
||
|
Minä teen vielä monta virhettä.
|
Ես դեռ սխալներ եմ անում:
Yes derr skhalner yem anum
|
||
|
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni.
|
Խնդրում եմ ինձ միշտ ուղղեք:
Khndrum yem indz misht ughghek’
| ||
|
Ääntämyksenne on ihan hyvä.
|
Ձեր առոգանությունը շատ լավ է:
Dzer arroganut’yuny shat lav e
|
||
|
Teillä on pieni aksentti.
|
Դուք մի փոքր առոգանություն ունեք:
Duk’ mi p’vok’r arroganut’yun unek’
|
||
|
Tunnistaa mistä tulette.
|
Ձգացվում է, թե որտեղից եք գալիս:
Dzgats’vum e, t’ye vorteghits’ yek’ galis
| ||
|
Mikä on teidän äidinkielenne?
|
Ո՞րն է Ձեր մայրենի լեզուն:
VO՞rn e Dzer mayreni lezun
|
||
|
Käyttekö kielikurssia?
|
Դուք լեզվի դասընթացի՞ եք գնում:
Duk’ lezvi dasynt’ats’i՞ yek’ gnum
|
||
|
Mitä oppikirjaa käytätte?
|
Դուք ո՞ր դասագիրքն եք օգտագործում:
Duk’ vo՞r dasagirk’n yek’ ogtagortsum
| ||
|
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä.
|
Այս պահին ես չգիտեմ, թե դա ինչպես է կոչվում:
Ays pahin yes ch’gitem, t’ye da inch’pes e koch’vum
|
||
|
Minulle ei tule nimi mieleen.
|
Ես վերնագիրը չեմ հիշում:
Yes vernagiry ch’yem hishum
|
||
|
Olen unohtanut sen.
|
Ես դա մոռացել եմ:
Yes da morrats’yel yem
| ||
Germaaniset kieletGermaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista! |
Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only! LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here. Imprint - Impressum © Copyright 2007 - 2020 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved. Contact book2 suomi - armenia aloittelijoille
|