22 [kaksikymmentäkaksi] |
Small Talk 3
|
![]() |
22 [քսաներկու] |
||
փոքրիկ խոսակցություն 3
|
Poltatteko te?
|
Դուք ծխու՞մ եք:
Duk’ tskhu՞m yek’
|
||
Ennen kyllä.
|
Առաջ` այո:
Arraj` ayo
|
||
Mutta nyt minä en enää polta.
|
Բայց հիմա ես այլևս չեմ ծխում:
Bayts’ hima yes aylevs ch’yem tskhum
| ||
Häiritseekö teitä jos poltan?
|
Դուք դեմ կլինե՞ք, եթե ես ծխեմ:
Duk’ dem kline՞k’, yet’ye yes tskhem
|
||
Ei, ehdottomasti ei.
|
Ոչ, բացարձակապես ոչ:
Voch’, bats’ardzakapes voch’
|
||
Se ei haittaa minua.
|
Դա ինձ չի խանգարում:
Da indz ch’i khangarum
| ||
Juotteko jotain?
|
Կխմեի՞ք ինչ որ բան:
Kkhmei՞k’ inch’ vor ban
|
||
Konjakkia?
|
Կոնյա՞կ:
Konya՞k
|
||
Ei, mieluummin olutta.
|
Ոչ, բայց գարեջուր` սիրով:
Voch’, bayts’ garejur` sirov
| ||
Matkustatteko paljon?
|
Դուք հաճա՞խ եք ճամփորդում:
Duk’ hacha՞kh yek’ champ’vordum
|
||
Kyllä, useimmiten ne ovat työmatkoja.
|
Այո, բայց դրանք հիմնականում աշխատանքային բնույթի են:
Ayo, bayts’ drank’ himnakanum ashkhatank’ayin bnuyt’i yen
|
||
Mutta nyt olemme täällä lomalla.
|
Բայց հիմա մեր արձակուրդն ենք անցկացնում:
Bayts’ hima mer ardzakurdn yenk’ ants’kats’num
| ||
Mikä kuumuus!
|
Ինչ շո´գ է:
Inch’ sho´g e
|
||
Kyllä, tänään on oikein kuuma.
|
Այո, այսօր իսկապես շոգ է:
Ayo, aysor iskapes shog e
|
||
Mennään parvekkeelle.
|
Գնանք պատշգամբ:
Gnank’ patshgamb
| ||
Huomenna täällä on bileet.
|
Այստեղ վաղը խնջույք է:
Aystegh vaghy khnjuyk’ e
|
||
Tuletteko tekin?
|
Դուք էլ կգա՞ք:
Duk’ el kga՞k’
|
||
Kyllä, meidät on myös kutsuttu.
|
Այո, մենք նույնպես հրավիրված ենք:
Ayo, menk’ nuynpes hravirvats yenk’
| ||
Kieli ja kirjoitusJokaista kieltä käytetään ihmisten välisessä viestinnässä. Kun puhumme, ilmaisemme ajatuksiamme ja tunteitamme. Kun teemme niin, emme aina noudata kielemme sääntöjä. Käytämme omaa kieltämme, arkikieltämme. Kieli on erilaista kirjoitettuna. Silloin siinä esiintyvät kaikki kielemme säännöt. Kirjoitus tekee kielestä todellisen kielen. Se tekee kielestä näkyvän. Kirjoituksen avulla on siirretty tuhansien vuosien tietämys jälkipolville. Siksi kirjoitus on jokaisen kehittyneen kulttuurin perusta. Ensimmäinen kirjoitusmuoto keksittiin yli 5 000 vuotta sitten. Se oli sumeerien nuolenpääkirjoitus. Kirjoitus oli kaiverrettu savilaattoihin. Muinaisten egyptiläisten hieroglyfejä käytettiin lähes 3000 vuoden ajan. Muinaisten egyptiläisten hieroglyfit olivat olemassa suunnilleen yhtä kauan. Lukemattomat tiedemiehet ovat omistautuneet niiden tutkimukseen. Hieroglyfit edustavat suhteellisen monimutkaista kirjoitusjärjestelmää. Ne keksittiin kuitenkin todennäköisemmin hyvin yksinkertaisesta syystä. Silloinen Egypti oli suunnattoman suuri kuningaskunta, jossa oli paljon asukkaita. Jokapäiväinen elämä ja ennen kaikkea taloudellinen järjestelmä piti organisoida. Verot ja kirjanpito täytyi hallita tehokkaasti. Tätä tarkoitusta varten muinaiset egyptiläiset kehittivät graafiset merkkinsä. Aakkosiin perustuva kirjoitusjärjestelmä on puolestaan peräisin sumeereilta. Jokainen kirjoitusjärjestelmä paljastaa paljon sitä käyttävistä ihmisistä. Sen lisäksi jokaisen maan luonteenomaiset piirteet näkyvät sen kirjoituksesta. Valitettavasti käsinkirjoituksen taide on katoamassa. Nykyaikainen teknologia tekee siitä melkein tarpeetonta. Siis älä vain puhu, jatka myös kirjoittamista! |
Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only! LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here. Imprint - Impressum © Copyright 2007 - 2020 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved. Contact book2 suomi - armenia aloittelijoille
|