suomi » sloveeni | 71 [seitsemänkymmentäyksi] | haluta jotakin 2

71 [enainsedemdeset] nekaj hoteti (želeti)

Mitä haluatte?	Kaj hočete?
Haluatteko pelata jalkapalloa?	Hočete igrati nogomet?
Haluatteko käydä kylässä ystävien luona?	Hočete obiskati prijatelje?
haluta	hoteti
En halua tulla myöhään.	Nočem priti pozno.
En halua mennä.	Nočem iti tja.
Haluan mennä kotiin.	Hočem (iti) domov.
Haluan jäädä kotiin.	Hočem ostati doma.
Haluan olla yksin.	Hočem biti sam(a).
Haluatko jäädä tänne?	Hočeš ostati tukaj?
Haluatko syödä täällä?	Hočeš jesti tukaj?
Haluatko nukkua täällä?	Hočeš spati tukaj?
Haluatteko lähteä huomenna?	Hočete jutri odpotovati?
Haluatteko jäädä huomiseen?	Hočete ostati do jutri?
Haluatteko maksaa laskun vasta huomenna?	Hočete plačati račun šele jutri?
Haluatteko mennä diskoon?	Hočete v disko?
Haluatteko mennä elokuviin?	Hočete v kino?
Haluatteko mennä kahvilaan?	Hočete v kavarno?

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!