suomi » latvia | 16 [kuusitoista] | Vuodenajat ja sää

16 [sešpadsmit] Gadalaiki un laiks

Nämä ovat vuodenajat:	Tie ir gadalaiki:
kevät, kesä	pavasaris, vasara,
syksy ja talvi.	rudens un ziema.
Kesä on kuuma.	Vasara ir karsta.
Kesällä paistaa aurinko.	Vasarā spīd saule.
Kesällä menemme mielellään kävelylle.	Vasarā mēs ejam pastaigāties.
Talvi on kylmä.	Ziema ir auksta.
Talvella sataa lunta tai vettä.	Ziemā snieg vai līst.
Talvella me jäämme mielellään kotiin.	Ziemā mēs labprāt paliekam mājās.
On kylmä.	Ir auksts.
Sataa.	Līst.
On tuulista.	Ir vējains.
On lämmintä.	Ir silts.
On aurinkoista.	Ir saulains.
On kirkasta.	Ir skaidrs laiks.
Millainen sää on tänään?	Kāds šodien ir laiks?
Tänään on kylmä.	Šodien ir auksts.
Tänään on lämmin.	Šodien ir silts.

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!