Sisällysluettelo
100 [sata] |
Adverbejä
|
|
100 [հարյուր] |
||
մակբայներ
|
|
jo kerran – ei koskaan
|
երբևէ - երբեք
yerbeve - yerbek’
|
||
|
Oletteko jo kerran olleet Berliinissä?
|
Երբևէ մի անգամ Բեռլինում եղե՞լ եք:
Yerbeve mi angam Berrlinum yeghe՞l yek’
|
||
|
En, en koskaan.
|
Ոչ, ոչ մի անգամ:
Voch’, voch’ mi angam
| ||
|
joku – ei kukaan
|
ինչ որ մեկը - ոչ մեկը
inch’ vor meky - voch’ meky
|
||
|
Tunnetteko täältä jonkun?
|
Ինչ որ մեկին (ոչ ոքի)այստեղ ճանաչու՞մ եք:
Inch’ vor mekin (voch’ vok’i)aystegh chanach’u՞m yek’
|
||
|
En, en tunne täältä ketään.
|
Ոչ, ես այստեղ ոչ մեկի(ոչ ոքի) չեմ ճանաչում:
Voch’, yes aystegh voch’ meki(voch’ vok’i) ch’yem chanach’um
| ||
|
vielä – ei enää
|
դեռ - այլևս
derr - aylevs
|
||
|
Jäättekö vielä pitkäksi aikaa tänne?
|
Այստեղ դեռ երկա՞ր եք մնալու:
Aystegh derr yerka՞r yek’ mnalu
|
||
|
En, en jää enää pitkäksi aikaa tänne.
|
Ոչ, ես այստեղ այլևս չեմ մնալու:
Voch’, yes aystegh aylevs ch’yem mnalu
| ||
|
vielä jotain – ei enää mitään
|
դեռ ինչ որ բան- ոչինչ
derr inch’ vor ban- voch’inch’
|
||
|
Haluatteko juoda vielä jotain?
|
Դեռ ինչ որ բան ուզու՞մ եք խմել:
Derr inch’ vor ban uzu՞m yek’ khmel
|
||
|
En, en halua enää mitään.
|
Ոչ, ես ոչինչ չեմ ուզում:
Voch’, yes voch’inch’ ch’yem uzum
| ||
|
jo jotain – ei mitään
|
արդեն ինչ որ բան - դեռ ոչինչ
arden inch’ vor ban - derr voch’inch’
|
||
|
Oletteko jo syöneet jotain?
|
Արդեն ինչ որ բան կերե՞լ եք:
Arden inch’ vor ban kere՞l yek’
|
||
|
En, en ole syönyt vielä mitään.
|
Ոչ, դեռ ես ոչինչ չեմ կերել:
Voch’, derr yes voch’inch’ ch’yem kerel
| ||
|
vielä joku – ei enää kukaan
|
ինչ որ մեկը - ոչ մեկը
inch’ vor meky - voch’ meky
|
||
|
Haluaisiko joku vielä kahvia?
|
Ինչ որ մեկը սուրճ ցանկանու՞մ է:
Inch’ vor meky surch ts’ankanu՞m e
|
||
|
Ei, ei enää kukaan.
|
Ոչ, ոչ ոք:
Voch’, voch’ vok’
| ||
Arabian kieliArabian kieli kuuluu maailman tärkeimpiin kieliin. Yli 300 miljoonaa ihmistä puhuu arabiaa. He asuvat yli 20 eri maassa. Arabia kuuluu afrikkalais-aasialaisiin kieliin. Arabian kieli syntyi tuhansia vuosia sitten. Ensimmäiseksi kieltä puhuttiin Arabian niemimaalla. Se on sittemmin levinnyt sieltä kauemmas. Puhuttu arabia eroaa suuresti normaalikielestä. On olemassa myös monia erilaisia arabian murteita. Voisi sanoa, että sitä puhutaan eri lailla joka alueella. Eri murteiden puhujat eivät usein ymmärrä lainkaan toisiaan. Arabian maista tulevat elokuvat jälkiäänitetäänkin yleensä sen takia. Vain tällä tavoin ne voidaan ymmärtää koko kielialueella. Perinteistä yleisarabiaa ei nykyisin enää puhuta juuri lainkaan. Sitä löytyy vain kirjoitetussa muodossaan. Kirjoissa ja sanomalehdissä käytetään perinteistä yleisarabiaa. Nykyisin ei ole yksittäistä teknistä arabian kieltä. Siksi tekniset käsitteet tulevat yleensä toisista kielistä. Englanti ja ranska ovat hallitsevampia tällä alueella kuin mitkään muut kielet. Kiinnostus arabiaa kohtaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Yhä useammat ihmiset haluavat oppia arabiaa. Kursseja tarjotaan joka yliopistossa ja monissa kouluissa. Monet pitävät kirjoitettua arabiaa erityisen kiehtovana. Sitä kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Arabian ääntäminen ja kielioppi eivät ole kovin helppoja. Monet äänteet ja säännöt ovat tuntemattomia muille kielille. Opiskellessa pitäisi seurata tiettyä järjestystä. Ensin ääntäminen, sitten kielioppi ja sitten kirjoittaminen… |
Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only! LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here. Imprint - Impressum © Copyright 2007 - 2020 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved. Contact book2 suomi - armenia aloittelijoille
|