81 [kahdeksankymmentäyksi] |
Menneisyysmuoto 1
|
![]() |
81 [ութանասունմեկ] |
||
անցյալ 1
|
kirjoittaa
|
գրել
grel
|
||
Hän kirjoitti kirjeen.
|
Նա նամակ գրեց:
Na namak grets’
|
||
Ja hän kirjoitti kortin.
|
Եվ նա բացիկ գրեց:
Yev na bats’ik grets’
| ||
lukea
|
կարդալ
kardal
|
||
Hän luki lehteä.
|
Նա կարդում էր ամսագիրը:
Na kardum er amsagiry
|
||
Ja hän luki kirjan.
|
Եվ նա կարդում էր մի գիրք:
Yev na kardum er mi girk’
| ||
ottaa
|
վերցնել
verts’nel
|
||
Hän otti tupakan.
|
Նա մի սիգարետ վերցրեց:
Na mi sigaret verts’rets’
|
||
Hän otti palan suklaata.
|
Նա մի կտոր շոկոլադ վերցրեց:
Na mi ktor shokolad verts’rets’
| ||
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen.
|
Նա անհավատարիմ էր եղել, իսկ նա հավատարիմ:
Na anhavatarim er yeghel, isk na havatarim
|
||
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera.
|
Նա ծույլ էր եղել, իսկ նա ջանասեր էր:
Na tsuyl er yeghel, isk na janaser er
|
||
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas.
|
Նա աղքատ էր, իսկ նա հարուստ:
Na aghk’at er, isk na harust
| ||
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja.
|
Նա փող չուներ, այլ պարտքեր:
Na p’vogh ch’uner, ayl partk’yer
|
||
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea.
|
Նա հաջողություն չուներ, այլ ձախորդություն:
Na hajoghut’yun ch’uner, ayl dzakhordut’yun
|
||
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea.
|
Նա չուներ հաջողություն, այլ անհաջողություն:
Na ch’uner hajoghut’yun, ayl anhajoghut’yun
| ||
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön.
|
Նա գոհ չէր, այլ դժգոհ:
Na goh ch’er, ayl dzhgoh
|
||
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton.
|
Նա երջանիկ չէր, այլ դժբախտ:
Na yerjanik ch’er, ayl dzhbakht
|
||
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä.
|
Նա համակրելի չէր, այլ հակակրելի:
Na hamakreli ch’er, ayl hakakreli
| ||
Miten lapset oppivat puhumaan kunnollaIhminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä… |
Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only! LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here. Imprint - Impressum © Copyright 2007 - 2020 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved. Contact book2 suomi - armenia aloittelijoille
|