58 [viisikymmentäkahdeksan] |
Ruumiinosia
|
![]() |
58 [հիսունութ] |
||
մարմնի մասեր
|
Minä piirrän miehen.
|
Ես մի մարդ եմ նկարում:
Yes mi mard yem nkarum
|
||
Ensin pään.
|
Սկզբում գլուխը:
Skzbum glukhy
|
||
Miehellä on hattu päässä.
|
Այդ մարդը գլխարկ է դրել:
Ayd mardy glkhark e drel
| ||
Hiuksia ei näe.
|
Մազերը չեն երևում:
Mazery ch’yen yerevum
|
||
Korvia ei myöskään näe.
|
Ականջները նույնպես չեն երևում:
Akanjnery nuynpes ch’yen yerevum
|
||
Selkää ei myöskään näe.
|
Մեջքը նույնպես չի երևում:
Mejk’y nuynpes ch’i yerevum
| ||
Minä piirrän silmät ja suun.
|
Ես նկարում եմ աչքերը և բերանը:
Yes nkarum yem ach’k’yery yev berany
|
||
Mies tanssii ja nauraa.
|
Մարդը պարում է և ծիծաղում:
Mardy parum e yev tsitsaghum
|
||
Miehellä on pitkä nenä.
|
Մարդը երկար քիթ ունի:
Mardy yerkar k’it’ uni
| ||
Hänellä on keppi kädessään.
|
Նրա ձեռքին մի փայտ կա:
Nra dzerrk’in mi p’ayt ka
|
||
Hänellä on myös kaulahuivi kaulan ympäri.
|
Նրա պարանոցին մի շարֆ է փաթաթած:
Nra paranots’in mi sharf e p’at’at’ats
|
||
On talvi ja on kylmä.
|
Ձմեռ է և ցուրտ:
Dzmerr e yev ts’urt
| ||
Kädet ovat voimakkaat.
|
Ձեռքերը ամրակազմ են:
Dzerrk’yery amrakazm yen
|
||
Jalat ovat myös voimakkaat.
|
Ոտքերը նույնպես ամրակազմ են:
Votk’yery nuynpes amrakazm yen
|
||
Mies on lumesta.
|
Մարդը ձյունից է պատրաստված:
Mardy dzyunits’ e patrastvats
| ||
Hänellä ei ole päällään housuja eikä takkia.
|
Նա վարտիք և վերարկու չի կրում:
Na vartik’ yev verarku ch’i krum
|
||
Mutta hänellä ei ole kylmä.
|
Բայց մարդը չի մրսում:
Bayts’ mardy ch’i mrsum
|
||
Hän on lumiukko.
|
Նա ձնեմարդ է:
Na dznemard e
| ||
Esi-isiemme kieliKielentutkijat voivat analysoida nykyaikaisia kieliä. Siihen käytetään erilaisia menetelmiä. Mutta miten ihmiset puhuivat tuhansia vuosia sitten? Tähän kysymykseen on paljon vaikeampi vastata. Siitä huolimatta tiedemiehet ovat ahkerasti tutkineet asiaa vuosien ajan. He haluaisivat selvittää, miten ihmiset puhuivat aikaisemmin. He yrittävät sitä varten rakentaa uudelleen muinaisia puhemuotoja. Amerikkalaiset tiedemiehet ovat tehneet jännittävän löydön. He analysoivat yli 2 000 kieltä. He analysoivat erityisesti kielten lauserakennetta. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia. Noin puolessa kielistä oli S-O-V -lauserakenne. Se tarkoittaa, että lauseissa on järjestyksessä subjekti, objekti ja verbi. Yli 700 kielessä on kaava S-V-O. Ja noin 160 kielen toimintarakenne on V-S-O. Vain noin 40 kieltä käyttää V-O-S-kaavaa. 120 kielessä on molempia. Toisaalta O-V-S ja O-S-V ovat selkeästi harvinaisempia rakenteita. Suurin osa analysoiduista kielistä käyttää S-O-V-periaatetta. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi persia, japani ja turkki. Useimmat elävät kielet seuraavat kuitenkin S-V-O-kaavaa. Tämä lauserakenne hallitsee nykyisin indoeurooppalaisessa kieliperheessä. Tutkijat uskovat, että aikaisemmin käytettiin S-O-V-mallia. Kaikki kielet perustuvat tähän rakenteeseen. Sitten kielet kuitenkin eriytyivät. Emme vielä tiedä, miten se tapahtui. Lauserakenteiden vaihteluun on täytynyt kuitenkin olla syy. Koska evoluutiossa voittaa vain se, josta on etua… |
Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only! LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here. Imprint - Impressum © Copyright 2007 - 2020 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved. Contact book2 suomi - armenia aloittelijoille
|