48 [neljäkymmentäkahdeksan] |
Lomaaktiviteettejä
|
![]() |
48 [քառասունութ] |
||
ակտիվ արձակուրդ
|
Onko ranta puhdas?
|
Լողափը մաքուր է:
Loghap’y mak’ur e
|
||
Voiko siellä uida?
|
Կարո՞ղ ենք այնտեղ լողալ:
Karo՞gh yenk’ ayntegh loghal
|
||
Eikö ole vaarallista uida siellä?
|
Վտանգավոր է այնտեղ լողալը:
Vtangavor e ayntegh loghaly
| ||
Voiko täältä lainata aurinkovarjoa?
|
Կարելի՞ է այստեղ հովանոց վարձել:
Kareli՞ e aystegh hovanots’ vardzel
|
||
Voiko täältä lainata aurinkotuolin?
|
Կարելի՞ է այստեղ պառկելաթոռ վարձել:
Kareli՞ e aystegh parrkelat’vorr vardzel
|
||
Voiko täältä lainata veneen?
|
Հնարավո՞ր է այստեղ նավակ վարձել:
Hnaravo՞r e aystegh navak vardzel
| ||
Surffaisin mielelläni.
|
Ես կցանկանայի սերֆինգով զբաղվել:
Yes kts’ankanayi serfingov zbaghvel
|
||
Sukeltaisin mielelläni.
|
Ես կցանկանայի սուզվել:
Yes kts’ankanayi suzvel
|
||
Ajaisin mielelläni vesisuksilla.
|
Ես կցանկանայի ջրադահուկներով զբաղվել:
Yes kts’ankanayi jradahuknerov zbaghvel
| ||
Voiko surffilaudan vuokrata?
|
Կարելի՞ է սերֆինգի տախտակ վարձել:
Kareli՞ e serfingi takhtak vardzel
|
||
Voiko sukellusvarusteet vuokrata?
|
Կարելի՞ է ջրասուզակի հագուստ վարձել:
Kareli՞ e jrasuzaki hagust vardzel
|
||
Voiko vesisukset vuokrata?
|
Կարելի՞ է ջրադահուկ վարձել:
Kareli՞ e jradahuk vardzel
| ||
Olen vasta aloittelija.
|
Ես սկսնակ եմ:
Yes sksnak yem
|
||
Olen suhteellisen hyvä.
|
Ես միջին կարգի ընդունակություններ ունեմ:
Yes mijin kargi yndunakut’yunner unem
|
||
Tiedän sen jo.
|
Ես դա լավ գիտեմ:
Yes da lav gitem
| ||
Missä on hiihtohissi?
|
Որտե՞ղ է դահուկային ճոպանուղին:
Vorte՞gh e dahukayin chopanughin
|
||
Onko sinulla edes suksia mukana?
|
Դահուկները մո՞տդ են:
Dahuknery mo՞td yen
|
||
Onko sinulla edes monot mukana?
|
Դահուկի կոշիկները մո՞տդ են:
Dahuki koshiknery mo՞td yen
| ||
Kuvien kieliSaksankielinen sanonta kuuluu: Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Se tarkoittaa, että kuvat ymmärretään usein nopeammin kuin puhe. Kuvat voivat myös välittää paremmin tunteita. Siksi mainonnassa käytetään paljon kuvia. Kuvat toimivat eri lailla kuin puhe. Ne näyttävät meille useita asioita samaan aikaan ja kokonaisuudessaan. Se tarkoittaa, että kuvan kokonaisuudella on tietty vaikutus. Puheessa tarvitaan huomattavasti enemmän sanoja. Mutta kuvat ja puhe kulkevat rinnakkain. Tarvitsemme puhetta kuvaillaksemme kuvaa. Samalla tavoin monia tekstejä ymmärretään ensin kuvien kautta. Kielitieteilijät tutkivat kuvien ja puheen välistä suhdetta. Se on nostanut esiin myös kysymyksen, ovatko kuvat oma itsenäinen kieli. Jos jotain vain filmataan, voimme katsoa kuvia. Mutta filmin viesti ei ole konkreettinen. Jos kuvan halutaan toimivan kuin puhe, sen pitää olla konkreettinen. Mitä vähemmän siinä näkyy, sitä selkeämpi sen viesti on. Piktogrammit ovat tästä mainio esimerkki. Piktogrammit ovat yksinkertaisia ja selkeitä kuvasymboleita. Ne korvaavat puhekielen ja ovat visuaalisen viestinnän muoto. Jokainen tuntee esimerkiksi ”tupakointi kielletty” -piktogrammin. Siinä näkyy savuke, jonka yli on vedetty viiva. Kuvista tulee vielä tärkeämpiä globaalistumisen vuoksi. Mutta sinun pitää opiskella myös kuvien kieltä. Sitä ei ymmärretä kaikkialla maailmassa, vaikka monet ajattelevatkin niin. Kulttuuri vaikuttaa nimittäin siihen, miten käsitämme kuvat. Se, mitä näemme, riippuu monista eri tekijöistä. Jotkut ihmiset eivät näekään savukkeita, vaan vain tummia viivoja. |
Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only! LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here. Imprint - Impressum © Copyright 2007 - 2020 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved. Contact book2 suomi - armenia aloittelijoille
|