20 [kaksikymmentä] |
Small Talk 1
|
![]() |
20 [քսան] |
||
փոքրիկ խոսակցություն 1
|
Koittakaa viihtyä!
|
Զգացեք Ձեզ հարմար:
Zgats’yek’ Dzez harmar
|
||
Olkaa kuin kotonanne.
|
Զգացեք Ձեզ ինչպես ձեր տանը:
Zgats’yek’ Dzez inch’pes dzer tany
|
||
Mitä te haluaisitte juoda?
|
Ի՞նչ եք ուզում խմել:
I՞nch’ yek’ uzum khmel
| ||
Pidättekö musiikista?
|
Երաժշտություն սիրու՞մ եք:
Yerazhshtut’yun siru՞m yek’
|
||
Minä pidän klassisesta musiikista.
|
Ես սիրում եմ դասական երաժշտություն:
Yes sirum yem dasakan yerazhshtut’yun
|
||
Tässä ovat minun CD-levyni.
|
Այստեղ իմ CD-ներն են:
Aystegh im CD-nern yen
| ||
Soitatteko te jotain soitinta?
|
Երաժշտական գործիք նվագու՞մ եք:
Yerazhshtakan gortsik’ nvagu՞m yek’
|
||
Tässä on minun kitarani.
|
Սա իմ կիթառն է:
Sa im kit’arrn e
|
||
Laulatteko te mielellänne?
|
Հաճույքո՞վ եք երգում:
Hachuyk’vo՞v yek’ yergum
| ||
Onko teillä lapsia?
|
Երեխաներ ունե՞ք:
Yerekhaner une՞k’
|
||
Onko teillä koira?
|
Շուն ունե՞ք:
Shun une՞k’
|
||
Onko teillä kissa?
|
Կատու ունե՞ք:
Katu une՞k’
| ||
Tässä ovat kirjani.
|
Այստեղ իմ գրքերն են:
Aystegh im grk’yern yen
|
||
Luen juuri tätä kirjaa.
|
Այս պահին այս գիրքն եմ կարդում:
Ays pahin ays girk’n yem kardum
|
||
Mitä te luette mielellänne?
|
Ի՞նչ գիրք եք հաճույքով կարդում:
I՞nch’ girk’ yek’ hachuyk’ov kardum
| ||
Menettekö te mielellänne konserttiin?
|
Հաճույքո՞վ եք համերգ հաճախում:
Hachuyk’vo՞v yek’ hamerg hachakhum
|
||
Menettekö te mielellänne teatteriin?
|
Հաճույքո՞վ եք թատրոն հաճախում:
Hachuyk’vo՞v yek’ t’atron hachakhum
|
||
Menettekö te mielellänne oopperaan?
|
Հաճույքո՞վ եք օպերա հաճախում:
Hachuyk’vo՞v yek’ opera hachakhum
| ||
Äidinkieli? Isänkieli!Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä! |
Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only! LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here. Imprint - Impressum © Copyright 2007 - 2020 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved. Contact book2 suomi - armenia aloittelijoille
|