suomi » turkki | 18 [kahdeksantoista] | Talon siivous

18 [on sekiz] Ev temizliği

Tänään on lauantai.	Bugün Cumartesi.
Tänään meillä on aikaa.	Bugün vaktimiz var.
Tänään me siivoamme asunnon.	Bugün evi temizleyeceğiz.
Minä pesen kylpyhuoneen.	Ben banyoyu temizliyorum.
Minun mieheni pesee auton.	Kocam arabayı yıkıyor.
Lapset pesevät polkupyörät.	Çocuklar bisikletleri temizliyor.
Mummi kastelee kukat.	Büyükanne çiçekleri suluyor.
Lapset siivoavat lastenhuoneen.	Çocuklar çocuk odasını topluyor.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä.	Kocam çalışma masasını topluyor.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen.	Ben çamaşırları çamaşır makinesine dolduruyorum.
Minä ripustan pyykit.	Çamaşırları asıyorum.
Minä silitän pyykit.	Çamaşırları ütülüyorum.
Ikkunat ovat likaiset.	Camlar kirli.
Lattia on likainen.	Yerler kirli.
Astiat ovat likaisia.	Mutfak takımı kirli.
Kuka pesee ikkunat?	Camları kim temizliyor?
Kuka imuroi?	Kim süpürüyor?
Kuka tiskaa astiat?	Tabakları kim yıkıyor?

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!