suomi » romania | 71 [seitsemänkymmentäyksi] | haluta jotakin 2

71 [şaptezeci şi unu] „a vrea” ceva

Mitä haluatte?	Ce vreţi?
Haluatteko pelata jalkapalloa?	Vreţi să jucaţi fotbal?
Haluatteko käydä kylässä ystävien luona?	Vreţi să vizitaţi prieteni?
haluta	a vrea
En halua tulla myöhään.	Nu vreau să vin târziu.
En halua mennä.	Nu vreau să merg acolo.
Haluan mennä kotiin.	Vreau să merg acasă.
Haluan jäädä kotiin.	Vreau să rămân acasă.
Haluan olla yksin.	Vreau să fiu singur.
Haluatko jäädä tänne?	Vrei să rămâi aici?
Haluatko syödä täällä?	Vrei să mănânci aici?
Haluatko nukkua täällä?	Vrei să dormi aici?
Haluatteko lähteä huomenna?	Vreţi să plecaţi mâine?
Haluatteko jäädä huomiseen?	Vreţi să rămâneţi până mâine?
Haluatteko maksaa laskun vasta huomenna?	Vreţi să plătiţi factura abia mâine?
Haluatteko mennä diskoon?	Vreţi să mergeţi la discotecă?
Haluatteko mennä elokuviin?	Vreţi să mergeţi la cinematograf?
Haluatteko mennä kahvilaan?	Vreţi să mergeţi la cafenea?

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!