suomi » romania | 18 [kahdeksantoista] | Talon siivous

18 [optsprezece] Curăţenia în casă

Tänään on lauantai.	Astăzi este sâmbătă.
Tänään meillä on aikaa.	Astăzi avem timp.
Tänään me siivoamme asunnon.	Astăzi curăţăm locuinţa.
Minä pesen kylpyhuoneen.	Eu curăţ baia.
Minun mieheni pesee auton.	Soţul meu spală maşina.
Lapset pesevät polkupyörät.	Copiii curăţă bicicletele.
Mummi kastelee kukat.	Bunica udă florile.
Lapset siivoavat lastenhuoneen.	Copiii strâng în camera copiilor.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä.	Soţul meu îşi strânge pe birou.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen.	Eu bag rufele în maşina de spălat.
Minä ripustan pyykit.	Eu întind rufele.
Minä silitän pyykit.	Eu calc rufele.
Ikkunat ovat likaiset.	Ferestrele sunt murdare.
Lattia on likainen.	Podeaua este murdară.
Astiat ovat likaisia.	Vasele sunt murdare.
Kuka pesee ikkunat?	Cine curăţă ferestrele?
Kuka imuroi?	Cine aspiră praful?
Kuka tiskaa astiat?	Cine spală vasele?

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!