suomi » norja | 18 [kahdeksantoista] | Talon siivous

18 [atten] Husvask

Tänään on lauantai.	I dag er det lørdag.
Tänään meillä on aikaa.	I dag har vi tid.
Tänään me siivoamme asunnon.	I dag vasker vi leiligheten.
Minä pesen kylpyhuoneen.	Jeg vasker badet.
Minun mieheni pesee auton.	Mannen min vasker bilen.
Lapset pesevät polkupyörät.	Barna vasker syklene.
Mummi kastelee kukat.	Bestemor vanner blomstene.
Lapset siivoavat lastenhuoneen.	Barna rydder på rommet sitt.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä.	Mannen min rydder på skrivebordet sitt.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen.	Jeg putter tøy inn i vaskemaskinen.
Minä ripustan pyykit.	Jeg henger opp tøy.
Minä silitän pyykit.	Jeg stryker tøy.
Ikkunat ovat likaiset.	Vinduene er skitne.
Lattia on likainen.	Gulvet er skittent.
Astiat ovat likaisia.	Oppvasken er skitten.
Kuka pesee ikkunat?	Hvem vasker vinduene?
Kuka imuroi?	Hvem støvsuger?
Kuka tiskaa astiat?	Hvem tar oppvasken?

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!