suomi » gruusia | 13 [kolmetoista] | Toimintoja

13 [ცამეტი] საქმიანობა

13 [tsamet'i] sakmianoba

Mitä Martha tekee?	რას საქმიანობს მართა?; ras sakmianobs marta?
Hän työskentelee toimistossa.	ის ოფისში მუშაობს.; is opisshi mushaobs.
Hän työskentelee tietokoneella.	ის კომპიუტერთან მუშაობს.; is k'omp'iut'ertan mushaobs.
Missä Martha on?	სად არის მართა?; sad aris marta?
Elokuvissa.	კინოში.; k'inoshi.
Hän katsoo elokuvaa.	ის ფილმს უყურებს.; is pilms uqurebs.
Mitä Peter tekee?	რას აკეთებს პეტერი?; ras ak'etebs p'et'eri?
Hän opiskelee yliopistossa.	ის უნივერსიტეტში სწავლობს.; is universit'et'shi sts'avlobs.
Hän opiskelee kieliä.	ის ენებს სწავლობს.; is enebs sts'avlobs.
Missä Peter on?	სად არის პეტერი?; sad aris p'et'eri?
Kahvilassa.	კაფეში.; k'apeshi.
Hän juo kahvia.	ის ყავას სვამს.; is qavas svams.
Mihin he menevät mielellään?	სად გიყვართ წასვლა?; sad giqvart ts'asvla?
Konserttiin.	კონცერტზე.; k'ontsert'ze.
He kuuntelevat mielellään musiikkia.	თქვენ გიყვართ მუსიკის მოსმენა.; tkven giqvart musik'is mosmena.
Mihin he eivät mene mielellään?	სად არ გიყვართ წასვლა?; sad ar giqvart ts'asvla?
Diskoon.	დისკოთეკაზე.; disk'otek'aze.
He eivät tanssi mielellään.	მათ არ უყვართ ცეკვა.; mat ar uqvart tsek'va.

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!