suomi » gruusia | 10 [kymmenen] | Eilen – tänään – huomenna

10 [ათი] გუშინ – დღეს – ხვალ

10 [ati] gushin – dghes – khval

Eilen oli lauantai.	გუშინ შაბათი იყო.; gushin shabati iqo.
Eilen olin elokuvateatterissa.	გუშინ კინოში ვიყავი.; gushin k'inoshi viqavi.
Elokuva oli kiinnostava.	ფილმი იყო საინტერესო.; pilmi iqo saint'ereso.
Tänään on sunnuntai.	დღეს არის კვირა.; dghes aris k'vira.
Tänään en työskentele.	დღეს არ ვმუშაობ.; dghes ar vmushaob.
Minä jään kotiin.	მე სახლში დავრჩები.; me sakhlshi davrchebi.
Huomenna on maanantai.	ხვალ ორშაბათია.; khval orshabatia.
Huomenna minä taas työskentelen.	ხვალ ისევ ვმუშაობ.; khval isev vmushaob.
Olen toimistossa töissä.	მე ოფისში ვმუშაობ.; me opisshi vmushaob.
Kuka hän on?	ეს ვინ არის?; es vin aris?
Hän on Peter.	ეს პეტერია.; es p'et'eria.
Peter on opiskelija.	პეტერი სტუდენტია.; p'et'eri st'udent'ia.
Kuka hän on?	ეს ვინ არის?; es vin aris?
Hän on Martha.	ეს არის მართა.; es aris marta.
Martha on sihteeri.	მართა მდივანია.; marta mdivania.
Peter ja Martha ovat ystäviä.	პეტერი და მართა მეგობრები არიან.; p'et'eri da marta megobrebi arian.
Peter on Marthan ystävä.	პეტერი მართას მეგობარია.; p'et'eri martas megobaria.
Martha on Peterin ystävä.	მართა პეტერის მეგობარია.; marta p'et'eris megobaria.

Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!