97 [yhdeksänkymmentäseitsemän] |
Konjunktioita 4
|
![]() |
97 [իննսունյոթ] |
||
բարդ ստորադասական 4
|
Hän nukahti, vaikka televisio oli päällä.
|
Նա քնել էր, չնայած որ հեռուստացույցը միացրած էր:
Na k’nel er, ch’nayats vor herrustats’uyts’y miats’rats er
|
||
Hän jäi, vaikka olikin myöhä.
|
Նա դեռ մնացել էր, չնայած որ արդեն ուշ էր:
Na derr mnats’yel er, ch’nayats vor arden ush er
|
||
Hän ei tullut, vaikka olimme sopineet tapaamisen.
|
Նա չէր եկել, չնայած որ պայմանավորված էինք:
Na ch’er yekel, ch’nayats vor paymanavorvats eink’
| ||
Televisio oli päällä. Siitä huolimatta hän nukahti.
|
Հեռուստացույցը միացրած էր: Այնուամենայնիվ նա քնել էր:
Herrustats’uyts’y miats’rats er Aynuamenayniv na k’nel er
|
||
Oli myöhä. Siitä huolimatta hän jäi.
|
Արդեն ուշ էր: Այնուամենայնիվ նա դեռ մնացել էր:
Arden ush er Aynuamenayniv na derr mnats’yel er
|
||
Olimme sopineet tapaamisen. Siitä huolimatta hän ei tullut.
|
Մենք պայմանավորված էինք: Այնուամենայնիվ նա չէր եկել:
Menk’ paymanavorvats eink’ Aynuamenayniv na ch’er yekel
| ||
Vaikka hänellä ei ole ajokorttia, hän ajaa autoa.
|
Չնայած որ նա վարորդական իրավունք չունի, նա մեքենա է վարում:
Ch’nayats vor na varordakan iravunk’ ch’uni, na mek’yena e varum
|
||
Vaikka tie on liukas, hän ajaa kovaa.
|
Չնայած որ փողոցը սահուն է, նա արագ է վարում:
Ch’nayats vor p’voghots’y sahun e, na arag e varum
|
||
Vaikka hän on humalassa, hän ajaa pyörällä.
|
Չնայած որ նա խմած է, նա հեծանիվ է քշում:
Ch’nayats vor na khmats e, na hetsaniv e k’shum
| ||
Hänellä ei ole ajokorttia. Siitä huolimatta hän ajaa autoa.
|
Նա վարորդական իրավունք չունի: Այնուամենայնիվ նա մեքենա է վարում:
Na varordakan iravunk’ ch’uni Aynuamenayniv na mek’yena e varum
|
||
Tie on liukas. Siitä huolimatta hän ajaa kovaa.
|
Փողոցը սահուն է: Այնուամենայնիվ նա արագ է վարում:
P’voghots’y sahun e Aynuamenayniv na arag e varum
|
||
Hän on humalassa. Siitä huolimatta hän ajaa pyörällä.
|
Նա խմած է: Այնուամենայնիվ նա հեծանիվ է քշում:
Na khmats e Aynuamenayniv na hetsaniv e k’shum
| ||
Hän ei löydä työpaikkaa, vaikka on opiskellut.
|
Նա աշխատանքի տեղ չի գտնում, չնայած որ բարձրագույն կրթություն ունի:
Na ashkhatank’i tegh ch’i gtnum, ch’nayats vor bardzraguyn krt’ut’yun uni
|
||
Hän ei mene lääkärille, vaikka hänellä on kipuja.
|
Նա բժշկի չի գնում, չնայած որ ցավեր ունի:
Na bzhshki ch’i gnum, ch’nayats vor ts’aver uni
|
||
Hän ostaa auton, vaikka hänellä ei ole rahaa.
|
Նա մեքենա է գնում, չնայած որ փող չունի:
Na mek’yena e gnum, ch’nayats vor p’vogh ch’uni
| ||
Hän on opiskellut. Siitä huolimatta hän ei löydä työpaikkaa.
|
Նա ուսանել է: Բայց նա աշխատանք չի գտնում:
Na usanel e Bayts’ na ashkhatank’ ch’i gtnum
|
||
Hänellä on kipuja. Siitä huolimatta hän ei mene lääkärille.
|
Նա ցավեր ունի: Այնուամենայնիվ նա բժշկի չի գնում:
Na ts’aver uni Aynuamenayniv na bzhshki ch’i gnum
|
||
Hänellä ei ole rahaa. Siitä huolimatta hän ostaa auton.
|
Նա փող չունի: Այնուամենայնիվ նա մեքենա է գնում:
Na p’vogh ch’uni Aynuamenayniv na mek’yena e gnum
| ||
Nuoret ihmiset oppivat eri lailla kuin vanhemmat ihmisetLapset oppivat kielen suhteellisen nopeasti. Se kestää aikuisilla tavallisesti kauemmin. Mutta lapset eivät opi paremmin kuin aikuiset. He vain oppivat eri lailla. Oppiessaan kieliä aivojen pitää saada suoritetuksi varsin paljon. Niiden on opittava samanaikaisesti monia asioita. Kun henkilö oppii kieltä, sen ajatteleminen ei yksin riitä. Hänen täytyy myös oppia lausumaan uusia sanoja. Sitä varten puhe-elinten täytyy oppia uusia liikkeitä. Aivojen täytyy myös oppia reagoimaan uusiin tilanteisiin. On haastavaa kommunikoida vieraalla kielellä. Aikuiset oppivat kuitenkin kieliä eri lailla elämän eri vaiheissa. 20- tai 30-vuotiaina ihmisillä on vielä oppimisrutiineja. Koulu tai opiskelu eivät ole niin kaukana menneisyydessä. Siksi aivot ovat hyvin harjoitetut. Sen ansiosta ne voivat oppia vieraita kieliä hyvin korkealle tasolle. 40-50-vuotiaat ovat oppineet jo paljon. Heidän aivonsa hyötyvät tästä kokemuksesta. Ne voivat yhdistää hyvin uuden sisällön entiseen tietoon. Tuossa iässä aivot oppivat parhaiten asioita, jotka ne tuntevat ennestään. Toisin sanoen kieliä, jotka muistuttavat aikaisemmin elämässä opittuja kieliä. 60-70-vuotiaana ihmisillä on tyypillisesti paljon aikaa. He voivat harjoitella usein. Se on erityisen tärkeää kielten suhteen. Vanhemmat ihmiset oppivat esimerkiksi erityisen hyvin kirjoittamaan vierasta kieltä. Ihminen voi oppia menestyksellisesti kaikenikäisenä. Aivot kykenevät tuottamaan uusia hermosoluja teini-iän jälkeenkin. Ja ne nauttivat siitä… |
Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only! LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here. Imprint - Impressum © Copyright 2007 - 2020 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved. Contact book2 suomi - armenia aloittelijoille
|