79 [seitsemänkymmentäyhdeksän] |
Adjektiiveja 2
|
![]() |
79 [յոթանասունինը] |
||
ածականներ 2
|
Minulla on sininen mekko päälläni.
|
Ես կապույտ զգեստ եմ հագել:
Yes kapuyt zgest yem hagel
|
||
Minulla on punainen mekko päälläni.
|
Ես կարմիր զգեստ եմ հագել:
Yes karmir zgest yem hagel
|
||
Minulla on vihreä mekko päälläni.
|
Ես կանաչ զգեստ եմ հագել:
Yes kanach’ zgest yem hagel
| ||
Minä ostan mustan laukun.
|
Ես սև պայուսակ եմ գնում:
Yes sev payusak yem gnum
|
||
Minä ostan ruskean laukun.
|
Ես մոխրագույն պայուսակ եմ գնում:
Yes mokhraguyn payusak yem gnum
|
||
Minä ostan valkoisen laukun.
|
Ես սպիտակ պայուսակ եմ գնում:
Yes spitak payusak yem gnum
| ||
Minä tarvitsen uuden auton.
|
Ինձ նոր մեքենա է հարկավոր:
Indz nor mek’yena e harkavor
|
||
Minä tarvitsen nopean auton.
|
Ինձ արագ մեքենա է հարկավոր:
Indz arag mek’yena e harkavor
|
||
Minä tarvitsen mukavan auton.
|
Ինձ հարմարավետ մեքենա է հարկավոր:
Indz harmaravet mek’yena e harkavor
| ||
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen.
|
Վերևում մի ծեր կին է ապրում:
Verevum mi tser kin e aprum
|
||
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen.
|
Վերևում մի գեր կին է ապրում:
Verevum mi ger kin e aprum
|
||
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen.
|
Վերևում մի հետաքրքրասեր կին է ապրում:
Verevum mi hetak’rk’raser kin e aprum
| ||
Vieraamme olivat mukavaa väkeä.
|
Մեր հյուրերը հաճելի մարդիկ են:
Mer hyurery hacheli mardik yen
|
||
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä.
|
Մեր հյուրերը բարեհամբույր մարդիկ են:
Mer hyurery barehambuyr mardik yen
|
||
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä.
|
Մեր հյուրերը հետաքրքիր մարդիկ են:
Mer hyurery hetak’rk’ir mardik yen
| ||
Minulla on kilttejä lapsia.
|
Ես լավ երեխաներ ունեմ:
Yes lav yerekhaner unem
|
||
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia.
|
Բայց հարևանները անհնազանդ երեխաներ ունեն:
Bayts’ harevannery anhnazand yerekhaner unen
|
||
Ovatko teidän lapsenne kilttejä?
|
Ձեր երեխաները խիզա՞խ են:
Dzer yerekhanery khiza՞kh yen
| ||
Yksi kieli, monia muunnoksiaVaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan… |
Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only! LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here. Imprint - Impressum © Copyright 2007 - 2020 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved. Contact book2 suomi - armenia aloittelijoille
|