Kielten opiskelu netissä

Home  >   50languages.com   >   suomi   >   armenia   >   Sisällysluettelo


36 [kolmekymmentäkuusi]

Julkinen paikallisliikenne

 


36 [երեսունվեց]

հանրային տրանսպորտ

 

 
Missä on bussipysäkki?
Որտե՞ղ է կանգառը:
Vorte՞gh e kangarry
Mikä bussi ajaa keskustaan?
Ո՞ր ավտոբուսն է մեկնում դեպի քաղաքի կենտրոն:
VO՞r avtobusn e meknum depi k’aghak’i kentron
Minkä bussilinjan minun pitäisi ottaa?
Ո՞ր համարի ավտոբուսն է հարկավոր վերցնել:
VO՞r hamari avtobusn e harkavor verts’nel
 
 
 
 
Pitääkö minun vaihtaa bussia?
Պե՞տք է փոխել ավտոբուսը:
Pe՞tk’ e p’vokhel avtobusy
Missä minun pitää vaihtaa bussia?
Որտե՞ ղ է պետք ավտոբուսը փոխել:
Vorte՞ gh e petk’ avtobusy p’vokhel
Mitä yksi lippu maksaa?
Ի՞նչ արժե մեկ տոմսը:
I՞nch’ arzhe mek tomsy
 
 
 
 
Kuinka monta pysäkkiä on keskustaan?
Քանի՞ կանգառ է մինչև քաղաքի կենտրոն:
K’ani՞ kangarr e minch’yev k’aghak’i kentron
Teidän täytyy jäädä tässä pois.
Դուք պետք է այստեղ իջնեք:
Duk’ petk’ e aystegh ijnek’
Teidän täytyy jäädä takana pois.
Դուք պետք է հետևի դռնից իջնեք:
Duk’ petk’ e hetevi drrnits’ ijnek’
 
 
 
 
Seuraava metro tulee 5 minuutin päästä.
Հաջորդ մետրոն կգա հինգ րոպեից:
Hajord metron kga hing ropeits’
Seuraava raitiovaunu tulee 10 minuutin päästä.
Հաջորդ տրամվայը կգա տասը րոպեից:
Hajord tramvayy kga tasy ropeits’
Seuraava bussi tulee 15 minuutin päästä.
Հաջորդ ավտոբուսը կգա տասնհինգ րոպեից:
Hajord avtobusy kga tasnhing ropeits’
 
 
 
 
Milloin viimeinen metro menee?
Ե՞րբ է մեկնում վերջին մետրոյի գնացքը:
Ye՞rb e meknum verjin metroyi gnats’k’y
Milloin viimeinen raitiovaunu menee?
Ե՞րբ է մեկնում վերջին տրամվայը:
Ye՞rb e meknum verjin tramvayy
Milloin viimeinen bussi menee?
Ե՞րբ է մեկնում վերջին ավտոբուսը:
Ye՞rb e meknum verjin avtobusy
 
 
 
 
Onko teillä matkalippua?
Վարորդական իրավունք ունե՞ք:
Varordakan iravunk’ une՞k’
Matkalippua? – Ei, minulla ei ole matkalippua.
Տո՞մս, ոչ չունեմ:
To՞ms, voch’ ch’unem
Sitten teidän täytyy maksaa sakko.
Այդ դեպքում տուգանք եք վճարելու:
Ayd depk’um tugank’ yek’ vcharelu
 
 
 
 


Kielen kehitys

On selvää, miksi puhumme toisillemme. Haluamme vaihtaa ideoita ja ymmärtää toinen toisiamme. Toisaalta on vähemmän selvää, miten kieli tarkasti ottaen syntyi. Siitä on olemassa monenlaisia teorioita. Varmaa on se, että kieli on hyvin vanha ilmiö. Puhumista varten tarvittiin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Ne olivat meille välttämättömiä äänen muodostamiseksi. Jopa neanderthalinihmiset kykenivät käyttämään ääntään. Sillä tavoin he kykenivät erottautumaan eläimistä. Sen lisäksi kuuluva, vahva ääni oli tärkeä puolustautumisen kannalta. Sillä ihminen kykeni uhkaamaan tai pelottelemaan vihollisia. Tuolloin oli jo työkaluja, ja tuli oli keksitty. Tämä tieto piti välittää edelleen jollakin tavoin. Puhe oli myös tärkeää metsästettäessä ryhmissä. Niinkin varhain kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisten kesken oli yksinkertaista ymmärtämystä. Ensimmäiset kielelliset elementit olivat merkkejä ja eleitä. Mutta ihmiset halusivat kyetä kommunikoimaan myös pimeässä. Vielä tärkeämpää oli kyetä myös puhumaan keskenään katsomatta toisiinsa. Sen vuoksi kehittyi ääni, joka korvasi eleet. Nykyisen käsityksen mukainen kieli on ainakin 50 000 vuotta vanha. Kun homo sapiens lähti Afrikasta, hän levitti kielen ympäri maailman. Kielet erottuivat toisistaan eri alueilla. Toisin sanoen eri kieliperheet syntyivät. Ne käsittivät kuitenkin vain kielijärjestelmän perusosat. Ensimmäiset kielet olivat paljon nykyisiä yksinkertaisempia. Ne kehittyivät kieliopiltaan, ääneiltään ja merkitykseltään. Voisi sanoa, että eri kielillä on erilaisia ratkaisuja. Ongelma oli kuitenkin aina sama: Miten ilmaisen ajatuksiani?

 




Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only!
LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here.
Imprint - Impressum  © Copyright 2007 - 2020 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved.
Contact
book2 suomi - armenia aloittelijoille