34 [kolmekymmentäneljä] |
Junassa
|
![]() |
34 [երեսունչորս] |
||
գնացքում
|
Meneekö tämä juna Berliiniin?
|
Սա Բեռլին մեկնող գնա՞ցքն է:
Sa Berrlin meknogh gna՞ts’k’n e
|
||
Milloin juna lähtee?
|
Ե՞րբ է մեկնում այս գնացքը:
Ye՞rb e meknum ays gnats’k’y
|
||
Milloin juna saapuu Berliiniin?
|
Ե՞րբ է ժամանում գնացքը Բեռլին:
Ye՞rb e zhamanum gnats’k’y Berrlin
| ||
Anteeksi, pääsisinkö ohi?
|
Կներեք կարելի՞ է անցնել:
Knerek’ kareli՞ e ants’nel
|
||
Tämä taitaa olla minun paikkani.
|
Ես կարծում եմ, որ սա իմ տեղն է:
Yes kartsum yem, vor sa im teghn e
|
||
Te taidatte istua paikallani.
|
Ես կարծում եմ, որ Դուք իմ տեղն եք զբաղեցրել:
Yes kartsum yem, vor Duk’ im teghn yek’ zbaghets’rel
| ||
Missä on nukkumavaunu?
|
Որտեղ է վագոն-ննջարանը:
Vortegh e vagon-nnjarany
|
||
Nukkumavaunu on junan loppuosassa.
|
Վագոն-ննջարանվագոնը գտնվում է գնացքի վերջում:
Vagon-nnjaranvagony gtnvum e gnats’k’i verjum
|
||
Missä on ravintolavaunu? – Junan alkuosassa.
|
Իսկ որտե՞ղ է վագոն-ռեստորանը - Առաջնամասում:
Isk vorte՞gh e vagon-rrestorany - Arrajnamasum
| ||
Voinko nukkua alhaalla?
|
Կարելի՞ է ես ներքևում քնեմ:
Kareli՞ e yes nerk’yevum k’nem
|
||
Voinko nukkua keskellä?
|
Կարելի՞ է ես միջին հարկում քնեմ:
Kareli՞ e yes mijin harkum k’nem
|
||
Voinko nukkua ylhäällä?
|
Կարելի՞ է ես վերևում քնեմ:
Kareli՞ e yes verevum k’nem
| ||
Milloin olemme rajalla?
|
Ե՞րբ ենք հասնում սահմանին:
Ye՞rb yenk’ hasnum sahmanin
|
||
Miten kauan matka Berliiniin kestää?
|
Որքա՞ն է տևում ճանապարհը դեպի Բեռլին:
Vork’a՞n e tevum chanaparhy depi Berrlin
|
||
Onko juna myöhässä?
|
Գնացքը ուշանու՞մ է:
Gnats’k’y ushanu՞m e
| ||
Onko teillä jotain lukemista?
|
Կարդալու ինչ որ բան ունե՞ք:
Kardalu inch’ vor ban une՞k’
|
||
Voiko täältä saada jotain syötävää ja juotavaa?
|
Կարելի՞ է այստեղ ինչ-որ ուտելու և խմելու բան ստանալ:
Kareli՞ e aystegh inch’-vor utelu yev khmelu ban stanal
|
||
Voisitteko te herättää minut kello 7.00?
|
Կարո՞ղ եք ինձ ժամը 7-ին արթնացնել:
Karo՞gh yek’ indz zhamy 7-in art’nats’nel
| ||
Vauvat lukevat huulilta!Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä! |
Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only! LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here. Imprint - Impressum © Copyright 2007 - 2020 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved. Contact book2 suomi - armenia aloittelijoille
|