Kielten opiskelu netissä

Home  >   50languages.com   >   suomi   >   armenia   >   Sisällysluettelo


12 [kaksitoista]

Juomia

 


12 [տասներկու]

խմիչքներ

 

 
Minä juon teetä.
Ես թեյ եմ խմում:
Yes t’yey yem khmum
Minä juon kahvia.
Ես սուրճ եմ խմում:
Yes surch yem khmum
Minä juon kivenäisvettä.
Ես հանքային ջուր եմ խմում:
Yes hank’ayin jur yem khmum
 
 
 
 
Juotko teetä sitruunalla?
Դու թեյը կիտրոնո՞վ ես խմում:
Du t’yeyy kitrono՞v yes khmum
Juotko kahvia sokerilla?
Դու սուրճը շաքարավազո՞վ ես խմում:
Du surchy shak’aravazo՞v yes khmum
Juotko vettä jäillä?
Դու ջուրը սառույցո՞վ ես խմում:
Du jury sarruyts’vo՞v yes khmum
 
 
 
 
Täällä on bileet.
Այստեղ խնջույք է:
Aystegh khnjuyk’ e
Ihmiset juovat kuohuviiniä.
Մարդիկ շամպայն են խմում:
Mardik shampayn yen khmum
Ihmiset juovat viiniä ja olutta.
Մարդիկ գինի և գարեջուր են խմում:
Mardik gini yev garejur yen khmum
 
 
 
 
Juotko alkoholia?
Դու ալկոհոլ խմու՞մ ես:
Du alkohol khmu՞m yes
Juotko viskiä?
Դու վիսկի խմու՞մ ես:
Du viski khmu՞m yes
Juotko kolaa rommin kanssa?
Դու կոլան ռոմո՞վ ես խմում:
Du kolan rromo՞v yes khmum
 
 
 
 
En pidä kuohuviinistä.
Ես շամպայն չեմ սիրում:
Yes shampayn ch’yem sirum
Minä en pidä viinistä.
Ես գինի չեմ սիրում:
Yes gini ch’yem sirum
Minä en pidä oluesta.
Ես գարեջուր չեմ սիրում:
Yes garejur ch’yem sirum
 
 
 
 
Vauva pitää maidosta.
Երեխան կաթ է սիրում:
Yerekhan kat’ e sirum
Lapsi pitää kaakaosta ja omenamehusta.
Երեխան կակաո և խնձորի հյութ է սիրում:
Yerekhan kakao yev khndzori hyut’ e sirum
Nainen pitää appelsiinimehusta ja greippimehusta.
Կինը սիրում է նարնջի և գրեպֆրութի հյութ:
Kiny sirum e narnji yev grepfrut’i hyut’
 
 
 
 


Eleiden kieli

Ihmiset ovat luoneet kieliä viestimistä varten. Jopa kuuroilla tai huonokuuloisilla on oma kielensä. Se on viittomakieli, kaikkien kuulovammaisten peruskieli. Se muodostuu symbolien yhdistelemisestä. Näin siitä on tullut visuaalinen kieli tai ”näkyvä” kieli. Ymmärretäänkö viittomakieltä siis kansainvälisellä tasolla? Ei, viittomakielessäkin on erilaisia kansalliskieliä. Jokaisella maalla on oma viittomakielensä. Maan kulttuurilla on siihen vaikutuksensa. Näin on, koska kieli kehittyy aina kulttuurista. Tämä on totta myös niiden kielten suhteen, joita ei puhuta. On kuitenkin olemassa kansainvälinen viittomakieli. Sen merkit ovat kuitenkin jonkin verran monimutkaisempia. Kansalliset viittomakielet muistuttavat silti toisiaan. Monet merkit ovat tuttuja. Ne viittaavat esittämänsä esineen muotoon. Laajimmin käytetty viittomakieli on Amerikan viittomakieli. Viittomakielet on tunnustettu täysipainoisiksi kieliksi. Niillä on oma kielioppinsa. Se on kuitenkin erilainen kuin puhuttujen kielten kielioppi. Sen seurauksena viittomakieltä ei voi kääntää sanasta sanaan. Viittomakielen tulkkeja on silti olemassa. Tieto kommunikoidaan samanaikaisesti viittomakielellä. Se tarkoittaa, että yhdellä yksittäisellä viittomalla voidaan ilmaista kokonainen lause. Viittomakielessäkin on murteita. Alueellisilla erikoisuuksilla on omat merkkinsä. Jokaisella viittomakielellä on myös oma äänensävynsä. Viittomiinkin sopii siis: Korostuksemme paljastaa alkuperämme!

 




Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only!
LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here.
Imprint - Impressum  © Copyright 2007 - 2020 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved.
Contact
book2 suomi - armenia aloittelijoille