suomi » bosnia | 32 [kolmekymmentäkaksi] | Ravintolassa 4

32 [trideset i dva] U restoranu 4

Yhden kerran ranskalaiset ketsupilla.	Jedanput pomfrit s kečapom.
Ja kaksi annosta majoneesilla.	I dvaput s majonezom.
Ja kolme annosta bratwurstia sinapilla.	I triput prženu kobasicu sa senfom.
Mitä vihanneksia teillä on?	Kakvo povrće imate?
Onko teillä papuja?	Imate li graha?
Onko teillä kukkakaalia?	Imate li karfiola?
Pidän maissista.	Ja rado jedem kukuruz.
Pidän kurkusta.	Ja rado jedem krastavce.
Pidän tomaatista.	Ja rado jedem paradajz.
Syöttekö mielellänne purjoa?	Jedete li i Vi rado praziluk?
Syöttekö mielellänne hapankaalia?	Jedete li Vi rado i kiseli kupus?
Syöttekö mielellänne linssejä?	Jedete li Vi rado i leću?
Syötkö myös mielelläsi porkkanoita?	Jedeš li i ti rado mrkvu?
Syötkö myös mielelläsi parsakaalia?	Jedeš li i ti rado brokulu?
Syötkö myös mielelläsi paprikaa?	Jedeš li i ti rado papriku?
En pidä sipulista.	Ja ne volim luk.
En pidä oliiveista.	Ja ne volim masline.
En pidä sienistä.	Ja ne volim gljive.

Vauvat lukevat huulilta!

Kun vauvat opettelevat puhumaan, he kohdistavat huomionsa vanhempiensa suuhun. Kehityspsykologit ovat huomanneet tämän. Vauvat alkavat lukea huulilta noin kuuden kuukauden ikäisenä. Tällä tavoin he oppivat miten pitää suutaan tuottaakseen ääniä. Vuoden vanhana vauva alkaa jo ymmärtää muutamia sanoja. Siitä lähtien he alkavat uudelleen katsoa ihmisiä silmiin. Sillä tavoin he saavat paljon tärkeää tietoa. Katsomalla vanhempiaan silmiin he tietävät, ovatko nämä onnellisia vai surullisia. He tutustuvat tällä tavoin tunteiden maailmaan. Tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi, kun joku puhuu heille vieraalla kielellä. Silloin vauvat alkavat uudelleen lukea huulilta. Tällä tavoin he oppivat muodostamaan myös vieraita äänteitä. Siksi sinun pitäisi vauvoille puhuessasi aina katsoa heihin. Sen lisäksi vauvat tarvitsevat kielensä kehitykseen vuoropuhelua. Erityisesti vanhemmat toistavat usein, mitä vauvat sanovat. Sillä tavalla vauvat saavat palautetta. Se on hyvin tärkeää pikkulapsille. He tietävät silloin tulleensa ymmärretyksi. Vahvistus motivoi vauvoja. Heistä on edelleen hauskaa oppia puhumaan. Ei siis riitä, että vauvoille soitetaan äänikasetteja. Tutkimukset osoittavat, että vauvat todella osaavat lukea huulilta. Kokeiluissa pikkulapsille näytettiin videoita ilman ääntä. Videot olivat sekä äidinkielisiä että vieraskielisiä. Vauvat katselivat pitempään omankielisiä videoita. He olivat huomattavasti tarkkaavaisempia siinä tilanteessa. Vauvojen ensimmäiset sanat ovat kuitenkin samoja kautta maailman. ”Äiti” ja ”isä” ovat helppoja lausua kaikilla kielillä!