suomi » latvia | 65 [kuusikymmentäviisi] | Kieltomuoto 2

65 [sešdesmit pieci] Noliegums 2

Onko tämä sormus kallis?	Vai gredzens ir dārgs?
Ei, se maksaa vain sata euroa.	Nē, tas maksā tikai simts eiro.
Mutta minulla on vain viisikymmentä.	Bet man ir tikai piecdesmit.
Oletko jo valmis?	Vai tu jau esi gatava?
Ei, en vielä.	Nē, vēl nē.
Mutta olen kohta valmis.	Bet es tūlīt būšu gatava.
Haluaisitko vielä keittoa?	Vai tu vēl vēlies zupu?
Ei, en halua enää.	Nē, vairāk negribu.
Mutta haluaisin vielä jäätelön.	Bet vēl saldējumu.
Oletko asunut kauan täällä?	Vai tu jau sen te dzīvo?
En, vasta kuukauden.	Nē, tikai mēnesi.
Mutta tunnen jo paljon ihmisiä.	Bet es pazīstu jau daudzus cilvēkus.
Lähdetkö huomenna kotiin?	Vai tu rīt brauc mājās?
En, vasta viikonloppuna.	Nē, tikai nedēļas nogalē.
Mutta tulen jo sunnuntaina takaisin.	Bet es atgriezīšos jau svētdien.
Onko tyttäresi jo aikuinen?	Vai tava meita ir jau pieaugusi?
Ei, hän on vasta seitsemäntoista.	Nē, viņai ir tikai sešpadsmit.
Mutta hänellä on jo poikaystävä.	Bet viņai ir jau draugs.

Geneettinen mutaatio mahdollistaa puhumisen

Ihminen on maapallolla ainoa elävä olento, joka osaa puhua. Se erottaa hänet eläimistä ja kasveista. Eläimet ja kasvit tietysti myös viestivät keskenään. Ne eivät kuitenkaan puhu monimutkaista, tavuihin perustuvaa kieltä. Mutta miksi ihminen osaa puhua? Puhekyky riippuu tietyistä fyysisistä ominaisuuksista. Vain ihmisillä on nämä fyysiset ominaisuudet. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että ihminen kehitti ne. Evoluution historiassa mikään ei tapahdu ilman syytä. Jossakin vaiheessa ihminen alkoi puhua. Emme vielä tiedä, milloin se tarkkaan ottaen tapahtui. Mutta täytyi tapahtua jotain sellaista, joka antoi ihmiselle puheen. Tutkijat uskovat, että syynä oli geneettinen mutaatio. Antropologit ovat verranneet erilaisten elävien olentojen geneettistä materiaalia. Tiedetään hyvin, että tietty geeni vaikuttaa puhumiseen. Ihmisillä, joilla se on vaurioitunut, on puhevaikeuksia. He eivät kykene ilmaisemaan itseään hyvin ja heidän on vaikeaa ymmärtää sanoja. Geeniä tutkittiin ihmisistä, apinoista ja hiiristä. Se on hyvin samanlainen ihmisillä ja simpansseilla. On löydetty vain kaksi pientä eroavuutta. Mutta nämä erot löytyvät aivoista. Yhdessä toisten geenien kanssa ne vaikuttavat tiettyihin aivotoimintoihin. Siksi ihmiset voivat puhua, mutta apinat eivät voi. Ihmiskielen arvoitusta ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Geenimutaatio ei yksin mahdollista puhekykyä. Tutkijat istuttivat ihmisen geenimuunnoksen hiiriin. Se ei tuottanut niille puhekykyä… Mutta niiden vikinästä tuli aika meluista!