suomi » liettua | 16 [kuusitoista] | Vuodenajat ja sää

16 [šešiolika] Metų laikai ir oras

Nämä ovat vuodenajat:	Tai metų laikai:
kevät, kesä	pavasaris, vasara,
syksy ja talvi.	ruduo ir žiema.
Kesä on kuuma.	Vasara (yra) karšta.
Kesällä paistaa aurinko.	Vasarą šviečia saulė.
Kesällä menemme mielellään kävelylle.	Vasarą (mes) mėgstame (eiti) pasivaikščioti.
Talvi on kylmä.	Žiema (yra) šalta.
Talvella sataa lunta tai vettä.	Žiemą sninga arba lyja.
Talvella me jäämme mielellään kotiin.	Žiemą (mes) mėgstame būti namie.
On kylmä.	Šalta.
Sataa.	Lyja.
On tuulista.	Vėjuota.
On lämmintä.	Šilta.
On aurinkoista.	Saulėta.
On kirkasta.	Giedra.
Millainen sää on tänään?	Koks šiandien oras?
Tänään on kylmä.	Šiandien šalta.
Tänään on lämmin.	Šiandien šilta.

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!