suomi » unkari | 18 [kahdeksantoista] | Talon siivous

18 [tizennyolc] Takarítás

Tänään on lauantai.	Ma szombat van.
Tänään meillä on aikaa.	Ma van időnk.
Tänään me siivoamme asunnon.	Ma kitakarítjuk a lakást.
Minä pesen kylpyhuoneen.	Én a fürdőszobát takarítom.
Minun mieheni pesee auton.	A férjem mossa az autót.
Lapset pesevät polkupyörät.	A gyerekek tisztítják a bicikliket.
Mummi kastelee kukat.	Nagymama öntözi a virágokat.
Lapset siivoavat lastenhuoneen.	A gyerekek rendbe rakják a gyerekszobát.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä.	A férjem rendet rak az íróasztalán.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen.	A ruhákat a mosógépbe teszem.
Minä ripustan pyykit.	Kiterítem a ruhákat.
Minä silitän pyykit.	Vasalom a ruhákat.
Ikkunat ovat likaiset.	Az ablakok piszkosak.
Lattia on likainen.	A padló piszkos.
Astiat ovat likaisia.	Az edények piszkosak.
Kuka pesee ikkunat?	Ki pucolja az ablakokat?
Kuka imuroi?	Ki porszívózik?
Kuka tiskaa astiat?	Ki mosogatja el az edényeket?

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!