suomi » viro | 71 [seitsemänkymmentäyksi] | haluta jotakin 2

71 [seitsekümmend üks] midagi tahtma

Mitä haluatte?	Mida te tahate?
Haluatteko pelata jalkapalloa?	Tahate te jalgpalli mängida?
Haluatteko käydä kylässä ystävien luona?	Tahate te sõpru külastada?
haluta	tahtma
En halua tulla myöhään.	Ma ei taha hiljaks jääda.
En halua mennä.	Ma ei taha sinna minna.
Haluan mennä kotiin.	Ma tahan koju minna.
Haluan jäädä kotiin.	Ma tahan koju jääda.
Haluan olla yksin.	Ma tahan üksi olla.
Haluatko jäädä tänne?	Tahad sa siia jääda?
Haluatko syödä täällä?	Tahad sa siin süüa?
Haluatko nukkua täällä?	Tahad sa siin magada?
Haluatteko lähteä huomenna?	Tahate te homme ära sõita?
Haluatteko jäädä huomiseen?	Tahate te homseni jääda?
Haluatteko maksaa laskun vasta huomenna?	Tahate te arve alles homme maksta?
Haluatteko mennä diskoon?	Tahate te diskole minna?
Haluatteko mennä elokuviin?	Tahate te kinno?
Haluatteko mennä kahvilaan?	Tahate te kohvikusse?

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!