suomi » bosnia | 14 [neljätoista] | Värejä

14 [četrnaest] Boje

Lumi on valkoinen.	Snijeg je bijel.
Aurinko on keltainen.	Sunce je žuto.
Appelsiini on oranssi.	Narandža je narandžasta.
Kirsikka on punainen.	Trešnja je crvena.
Taivas on sininen.	Nebo je plavo.
Ruoho on vihreää.	Trava je zelena.
Multa on ruskeaa.	Zemlja je smeđa.
Pilvi on harmaa.	Oblak je siv.
Renkaat ovat mustia.	Gume su crne.
Minkä värinen lumi on? Valkoinen.	Koje boje je snijeg? Bijele.
Minkä värinen aurinko on? Keltainen.	Koje boje je sunce? Žute.
Minkä värinen appelsiini on? Oranssi.	Koje boje je narandža? Narandžaste.
Minkä värinen kirsikka on? Punainen.	Koje boje je trešnja? Crvene.
Minkä värinen taivas on? Sininen.	Koje boje je nebo? Plave.
Minkä väristä ruoho on? Vihreää.	Koje boje je trava? Zelene.
Minkä väristä multa on? Ruskeaa.	Koje boje je zemlja? Smeđe.
Minkä värinen pilvi on? Harmaa.	Koje boje je oblak? Sive.
Minkä väriset renkaat ovat? Mustat.	Koje boje su gume? Crne.

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!