Sisällysluettelo
79 [seitsemänkymmentäyhdeksän] |
Adjektiiveja 2
|
|
79[تسعة وسبعون] |
||
الصفات 2
|
|
Minulla on sininen mekko päälläni.
|
أرتدي ثوباً أزرق.
artadi thwbaan 'azriq
|
||
|
Minulla on punainen mekko päälläni.
|
أرتدي ثوباً أحمر.
'artadi thwbaan 'ahmir
|
||
|
Minulla on vihreä mekko päälläni.
|
أرتدي ثوباً أخضر.
artdi thwbaan 'akhdir
| ||
|
Minä ostan mustan laukun.
|
أشتري حقيبة يد سوداء.
ashtri haqibat yd swda'
|
||
|
Minä ostan ruskean laukun.
|
أشتري حقيبة يد بنية.
ashitri haqibat yd bany
|
||
|
Minä ostan valkoisen laukun.
|
أشتري حقيبة يد بيضاء.
ashtri haqibat yd byda'
| ||
|
Minä tarvitsen uuden auton.
|
إني بحاجة إلى سيارة جديدة.
'iini bihajat 'iilaa syartjdydta
|
||
|
Minä tarvitsen nopean auton.
|
إني بحاجة إلى سيارة سريعة.
'iini bihajat 'iilaa sayarat sarieata
|
||
|
Minä tarvitsen mukavan auton.
|
إني بحاجة إلى سيارة مريحة.
'iini bihajat 'iilaa sayarat muryihata
| ||
|
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen.
|
في القسم العلوي تعيش سيدة عجوز.
fy alqism alelwy taeish sayidatan eajuz
|
||
|
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen.
|
في القسم العلوي تعيش سيدة سمينة.
fi alqism alelwy taeish sayidat samaynata
|
||
|
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen.
|
في القسم السفلي تعيش سيدة فضولية.
fy alqism alssufli taeish sayidat fduly
| ||
|
Vieraamme olivat mukavaa väkeä.
|
كان ضيوفنا أناساً لطفاء.
kan duyufina anasaan llatafa'a
|
||
|
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä.
|
كان ضيوفنا أناساً مؤدبين.
kan duyufina anasaan mmuaddibin
|
||
|
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä.
|
كان ضيوفنا أناساً مهمين.
kan duyufina anasaan mmahmin
| ||
|
Minulla on kilttejä lapsia.
|
عندي أطفال مطيعون.
endi 'atfal mutayeun
|
||
|
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia.
|
لكن جيراننا عندهم أولاد وقحون.
lkinn jiranuna eindahum 'awlad waqahuana
|
||
|
Ovatko teidän lapsenne kilttejä?
|
هل أولادك مؤدبون ؟
hl 'awladuk muaddibun
| ||
|
|
Yksi kieli, monia muunnoksiaVaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan… |