suomi » ukraina | 16 [kuusitoista] | Vuodenajat ja sää

16 [шістнадцять] Пори року і погода

16 [shistnadtsyatʹ] Pory roku i pohoda

Nämä ovat vuodenajat:	Це пори року: Tse pory roku:
kevät, kesä	Весна, літо.; Vesna, lito.
syksy ja talvi.	Осінь і зима.; Osinʹ i zyma.
Kesä on kuuma.	Літо гаряче.; Lito haryache.
Kesällä paistaa aurinko.	Влітку світить сонце.; Vlitku svitytʹ sontse.
Kesällä menemme mielellään kävelylle.	Влітку ми охоче гуляємо.; Vlitku my okhoche hulyayemo.
Talvi on kylmä.	Зима холодна.; Zyma kholodna.
Talvella sataa lunta tai vettä.	Взимку падає сніг або йде дощ.; Vzymku padaye snih abo y̆de doshch.
Talvella me jäämme mielellään kotiin.	Взимку ми охоче залишаємося вдома.; Vzymku my okhoche zalyshayemosya vdoma.
On kylmä.	Холодно.; Kholodno.
Sataa.	Падає дощ.; Padaye doshch.
On tuulista.	Вітряно.; Vitryano.
On lämmintä.	Тепло.; Teplo.
On aurinkoista.	Сонячно.; Sonyachno.
On kirkasta.	Ясно.; Yasno.
Millainen sää on tänään?	Яка сьогодні погода?; Yaka sʹohodni pohoda?
Tänään on kylmä.	Сьогодні холодно.; Sʹohodni kholodno.
Tänään on lämmin.	Сьогодні тепло.; Sʹohodni teplo.

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!