suomi » serbia | 13 [kolmetoista] | Toimintoja

13 [тринаест] Делатности

13 [trinaest] Delatnosti

Mitä Martha tekee?	Шта ради Марта?; Šta radi Marta?
Hän työskentelee toimistossa.	Она ради у бироу.; Ona radi u birou.
Hän työskentelee tietokoneella.	Она ради на компјутеру.; Ona radi na kompjuteru.
Missä Martha on?	Где је Марта?; Gde je Marta?
Elokuvissa.	У биоскопу.; U bioskopu.
Hän katsoo elokuvaa.	Она гледа филм.; Ona gleda film.
Mitä Peter tekee?	Шта ради Петaр?; Šta radi Petar?
Hän opiskelee yliopistossa.	Он студира на универзитету.; On studira na univerzitetu.
Hän opiskelee kieliä.	Он студира језике.; On studira jezike.
Missä Peter on?	Где је Петaр?; Gde je Petar?
Kahvilassa.	У кафићу.; U kafiću.
Hän juo kahvia.	Он пије кафу.; On pije kafu.
Mihin he menevät mielellään?	Куда радо иду?; Kuda rado idu?
Konserttiin.	На концерт.; Na koncert.
He kuuntelevat mielellään musiikkia.	Они радо слушају музику.; Oni rado slušaju muziku.
Mihin he eivät mene mielellään?	Куда они не иду радо?; Kuda oni ne idu rado?
Diskoon.	У диско.; U disko.
He eivät tanssi mielellään.	Они не плешу радо.; Oni ne plešu rado.

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!