suomi » italia | 68 [kuusikymmentäkahdeksan] | iso – pieni

68 [sessantotto] grande – piccolo

iso ja pieni	grande e piccolo
Elefantti on iso.	L’elefante è grande.
Hiiri on pieni.	Il topo è piccolo.
pimeä ja valoisa	scuro e chiaro
Yö on pimeä.	La notte è scura.
Päivä on valoisa.	Il giorno è chiaro.
vanha ja nuori	giovane e vecchio
Isoisämme on hyvin vanha.	Nostro nonno è molto anziano.
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori.	Settant’anni fa era ancora giovane.
kaunis ja ruma	bello e brutto
Perhonen on kaunis.	La farfalla è bella.
Hämähäkki on ruma.	Il ragno è brutto.
lihava ja laiha	grasso e magro
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava.	Una donna di 100 chili è grassa.
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha.	Un uomo di 50 chili è magro.
kallis ja halpa	caro e non caro / costoso e non costoso
Auto on kallis.	La macchina è cara / costosa.
Sanomalehti on halpa.	Il giornale non è caro / costoso.

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.