suomi » esperanto | 18 [kahdeksantoista] | Talon siivous

18 [dek ok] Dompurigado

Tänään on lauantai.	Hodiaŭ estas sabato.
Tänään meillä on aikaa.	Hodiaŭ ni havas tempon.
Tänään me siivoamme asunnon.	Hodiaŭ ni purigadas la loĝejon.
Minä pesen kylpyhuoneen.	Mi purigadas la banĉambron.
Minun mieheni pesee auton.	Mia edzo lavas la aŭton.
Lapset pesevät polkupyörät.	La infanoj purigadas la biciklojn.
Mummi kastelee kukat.	Avinjo akvumas la florojn.
Lapset siivoavat lastenhuoneen.	La infanoj ordigas la infanĉambron.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä.	Mia edzo ordigas sian skribotablon.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen.	Mi enigas la lavotaĵon en la lavmaŝinon.
Minä ripustan pyykit.	Mi etendas la sekigotan lavitaĵon.
Minä silitän pyykit.	Mi gladas la lavitaĵon.
Ikkunat ovat likaiset.	La fenestroj estas malpuraj.
Lattia on likainen.	La planko estas malpura.
Astiat ovat likaisia.	La vazaro estas malpura.
Kuka pesee ikkunat?	Kiu purigadas la fenestrojn?
Kuka imuroi?	Kiu polvosuĉas?
Kuka tiskaa astiat?	Kiu lavas la vazaron?

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!