suomi » tsekki | 18 [kahdeksantoista] | Talon siivous

18 [osmnáct] Úklid

Tänään on lauantai.	Dnes je sobota.
Tänään meillä on aikaa.	Dnes máme čas.
Tänään me siivoamme asunnon.	Dnes uklidíme byt.
Minä pesen kylpyhuoneen.	Já uklidím koupelnu.
Minun mieheni pesee auton.	Můj manžel umyje auto.
Lapset pesevät polkupyörät.	Děti umyjí kola.
Mummi kastelee kukat.	Babička zalije květiny.
Lapset siivoavat lastenhuoneen.	Děti si uklidí dětský pokoj.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä.	Můj manžel si uklidí svůj psací stůl.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen.	Dám prádlo do pračky.
Minä ripustan pyykit.	Pověsím prádlo.
Minä silitän pyykit.	Vyžehlím prádlo.
Ikkunat ovat likaiset.	Okna jsou špinavá.
Lattia on likainen.	Podlaha je špinavá.
Astiat ovat likaisia.	Nádobí je špinavé.
Kuka pesee ikkunat?	Kdo umyje okna?
Kuka imuroi?	Kdo vyluxuje?
Kuka tiskaa astiat?	Kdo umyje nádobí?

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!