Nuoret ihmiset oppivat eri lailla kuin vanhemmat ihmiset

Lapset oppivat kielen suhteellisen nopeasti. Se kestää aikuisilla tavallisesti kauemmin. Mutta lapset eivät opi paremmin kuin aikuiset. He vain oppivat eri lailla. Oppiessaan kieliä aivojen pitää saada suoritetuksi varsin paljon. Niiden on opittava samanaikaisesti monia asioita. Kun henkilö oppii kieltä, sen ajatteleminen ei yksin riitä. Hänen täytyy myös oppia lausumaan uusia sanoja. Sitä varten puhe-elinten täytyy oppia uusia liikkeitä. Aivojen täytyy myös oppia reagoimaan uusiin tilanteisiin. On haastavaa kommunikoida vieraalla kielellä. Aikuiset oppivat kuitenkin kieliä eri lailla elämän eri vaiheissa. 20- tai 30-vuotiaina ihmisillä on vielä oppimisrutiineja. Koulu tai opiskelu eivät ole niin kaukana menneisyydessä. Siksi aivot ovat hyvin harjoitetut. Sen ansiosta ne voivat oppia vieraita kieliä hyvin korkealle tasolle. 40-50-vuotiaat ovat oppineet jo paljon. Heidän aivonsa hyötyvät tästä kokemuksesta. Ne voivat yhdistää hyvin uuden sisällön entiseen tietoon. Tuossa iässä aivot oppivat parhaiten asioita, jotka ne tuntevat ennestään. Toisin sanoen kieliä, jotka muistuttavat aikaisemmin elämässä opittuja kieliä. 60-70-vuotiaana ihmisillä on tyypillisesti paljon aikaa. He voivat harjoitella usein. Se on erityisen tärkeää kielten suhteen. Vanhemmat ihmiset oppivat esimerkiksi erityisen hyvin kirjoittamaan vierasta kieltä. Ihminen voi oppia menestyksellisesti kaikenikäisenä. Aivot kykenevät tuottamaan uusia hermosoluja teini-iän jälkeenkin. Ja ne nauttivat siitä…