suomi » ruotsi | 16 [kuusitoista] | Vuodenajat ja sää

16 [sexton] Årstider och väder

Nämä ovat vuodenajat:	Det här är årstiderna:
kevät, kesä	Våren, sommaren,
syksy ja talvi.	hösten och vintern.
Kesä on kuuma.	Sommaren är hett.
Kesällä paistaa aurinko.	På sommaren skiner solen.
Kesällä menemme mielellään kävelylle.	På sommaren går vi gärna ut och promenerar.
Talvi on kylmä.	Vintern är kall.
Talvella sataa lunta tai vettä.	På vintern snöar eller regnar det.
Talvella me jäämme mielellään kotiin.	På vintern stannar vi gärna hemma.
On kylmä.	Det är kallt.
Sataa.	Det regnar.
On tuulista.	Det är blåsigt.
On lämmintä.	Det är varmt.
On aurinkoista.	Det är soligt.
On kirkasta.	Det är klart väder.
Millainen sää on tänään?	Vad är det för väder idag?
Tänään on kylmä.	Det är kallt idag.
Tänään on lämmin.	Det är varmt idag.

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!