suomi » ruotsi | 14 [neljätoista] | Värejä

14 [fjorton] Färger

Lumi on valkoinen.	Snön är vit.
Aurinko on keltainen.	Solen är gul.
Appelsiini on oranssi.	Apelsinen är orange.
Kirsikka on punainen.	Körsbäret är rött.
Taivas on sininen.	Himlen är blå.
Ruoho on vihreää.	Gräset är grönt.
Multa on ruskeaa.	Jorden är brun.
Pilvi on harmaa.	Molnet är grått.
Renkaat ovat mustia.	Däcken är svarta.
Minkä värinen lumi on? Valkoinen.	Vilken färg har snön? Vit.
Minkä värinen aurinko on? Keltainen.	Vilken färg har solen? Gul.
Minkä värinen appelsiini on? Oranssi.	Vilken färg har apelsinen? Orange.
Minkä värinen kirsikka on? Punainen.	Vilken färg har körsbäret? Rött.
Minkä värinen taivas on? Sininen.	Vilken färg har himlen? Blå.
Minkä väristä ruoho on? Vihreää.	Vilken färg har gräset? Grönt.
Minkä väristä multa on? Ruskeaa.	Vilken färg har jorden? Brun.
Minkä värinen pilvi on? Harmaa.	Vilken färg har molnet? Grå.
Minkä väriset renkaat ovat? Mustat.	Vilken färg har däcken? Svarta.

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!