suomi » slovakki | 56 [viisikymmentäkuusi] | Tunteita

56 [päťdesiatšesť] City

tehdä mieli	mať chuť (na niečo, niečo robiť)
Meidän tekee mieli.	Máme chuť.
Meidän ei tee mieli.	Nemáme chuť.
pelottaa	mať strach
Minua pelottaa.	Mám strach. / Bojím sa.
Minua ei pelota.	Nemám žiadny strach. / Nebojím sa.
olla aikaa	mať čas
Hänellä on aikaa.	Má čas.
Hänellä ei ole aikaa.	Nemá čas.
olla tylsää	nudiť sa
Hänellä on tylsää.	Nudí sa.
Hänellä ei ole tylsää.	Nenudí sa.
olla nälkä	mať hlad, byť hladný
Onko teillä nälkä?	Máte hlad? Ste hladní?
Eikö teillä ole nälkä?	Nemáte hlad? Nie ste hladní?
olla jano	mať smäd, byť smädný
Heillä on jano.	Majú smäd. Sú smädní.
Heillä ei ole jano.	Nemajú smäd. Nie sú smädní.

Esi-isiemme kieli

Kielentutkijat voivat analysoida nykyaikaisia kieliä. Siihen käytetään erilaisia menetelmiä. Mutta miten ihmiset puhuivat tuhansia vuosia sitten? Tähän kysymykseen on paljon vaikeampi vastata. Siitä huolimatta tiedemiehet ovat ahkerasti tutkineet asiaa vuosien ajan. He haluaisivat selvittää, miten ihmiset puhuivat aikaisemmin. He yrittävät sitä varten rakentaa uudelleen muinaisia puhemuotoja. Amerikkalaiset tiedemiehet ovat tehneet jännittävän löydön. He analysoivat yli 2 000 kieltä. He analysoivat erityisesti kielten lauserakennetta. Tutkimuksen tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia. Noin puolessa kielistä oli S-O-V -lauserakenne. Se tarkoittaa, että lauseissa on järjestyksessä subjekti, objekti ja verbi. Yli 700 kielessä on kaava S-V-O. Ja noin 160 kielen toimintarakenne on V-S-O. Vain noin 40 kieltä käyttää V-O-S-kaavaa. 120 kielessä on molempia. Toisaalta O-V-S ja O-S-V ovat selkeästi harvinaisempia rakenteita. Suurin osa analysoiduista kielistä käyttää S-O-V-periaatetta. Tällaisia kieliä ovat esimerkiksi persia, japani ja turkki. Useimmat elävät kielet seuraavat kuitenkin S-V-O-kaavaa. Tämä lauserakenne hallitsee nykyisin indoeurooppalaisessa kieliperheessä. Tutkijat uskovat, että aikaisemmin käytettiin S-O-V-mallia. Kaikki kielet perustuvat tähän rakenteeseen. Sitten kielet kuitenkin eriytyivät. Emme vielä tiedä, miten se tapahtui. Lauserakenteiden vaihteluun on täytynyt kuitenkin olla syy. Koska evoluutiossa voittaa vain se, josta on etua…