suomi » slovakki | 18 [kahdeksantoista] | Talon siivous

18 [osemnásť] Domáce upratovanie

Tänään on lauantai.	Dnes je sobota.
Tänään meillä on aikaa.	Dnes máme čas.
Tänään me siivoamme asunnon.	Dnes upratujeme byt.
Minä pesen kylpyhuoneen.	Čistím kúpeľňu.
Minun mieheni pesee auton.	Môj muž umýva auto.
Lapset pesevät polkupyörät.	Deti čistia bicykle.
Mummi kastelee kukat.	Stará mama polieva kvety.
Lapset siivoavat lastenhuoneen.	Deti upratujú detskú izbu.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä.	Môj muž si upratuje svoj písací stôl.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen.	Dávam prádlo do práčky.
Minä ripustan pyykit.	Vešiam prádlo.
Minä silitän pyykit.	Žehlím prádlo.
Ikkunat ovat likaiset.	Okná sú špinavé.
Lattia on likainen.	Dlážka je špinavá.
Astiat ovat likaisia.	Riad je špinavý.
Kuka pesee ikkunat?	Kto umýva okná?
Kuka imuroi?	Kto vysáva?
Kuka tiskaa astiat?	Kto umýva riad?

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!