suomi » venäjä | 16 [kuusitoista] | Vuodenajat ja sää

16 [шестнадцать] Времена года и погода

16 [shestnadtsatʹ] Vremena goda i pogoda

Nämä ovat vuodenajat:	Это времена года: Eto vremena goda:
kevät, kesä	Весна, лето,; Vesna, leto,
syksy ja talvi.	осень и зима.; osenʹ i zima.
Kesä on kuuma.	Летом жарко.; Letom zharko.
Kesällä paistaa aurinko.	Летом светит солнце.; Letom svetit solntse.
Kesällä menemme mielellään kävelylle.	Летом мы любим ходить гулять.; Letom my lyubim khoditʹ gulyatʹ.
Talvi on kylmä.	Зимой холодно.; Zimoy kholodno.
Talvella sataa lunta tai vettä.	Зимой идёт снег или дождь.; Zimoy idët sneg ili dozhdʹ.
Talvella me jäämme mielellään kotiin.	Зимой мы любим быть дома.; Zimoy my lyubim bytʹ doma.
On kylmä.	Холодно.; Kholodno.
Sataa.	Идёт дождь.; Idët dozhdʹ.
On tuulista.	Ветрено.; Vetreno.
On lämmintä.	Тепло.; Teplo.
On aurinkoista.	Солнечно.; Solnechno.
On kirkasta.	Ясно.; Yasno.
Millainen sää on tänään?	Какая сегодня погода?; Kakaya segodnya pogoda?
Tänään on kylmä.	Сегодня холодно.; Segodnya kholodno.
Tänään on lämmin.	Сегодня тепло.; Segodnya teplo.

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!