suomi » venäjä | 14 [neljätoista] | Värejä

14 [четырнадцать] Цвета

14 [chetyrnadtsatʹ] Tsveta

Lumi on valkoinen.	Снег - белый.; Sneg - belyy.
Aurinko on keltainen.	Солнце - жёлтое.; Solntse - zhëltoye.
Appelsiini on oranssi.	Апельсин - оранжевый.; Apelʹsin - oranzhevyy.
Kirsikka on punainen.	Вишня - красная.; Vishnya - krasnaya.
Taivas on sininen.	Небо - синее.; Nebo - sineye.
Ruoho on vihreää.	Трава - зеленая.; Trava - zelenaya.
Multa on ruskeaa.	Земля - коричневая.; Zemlya - korichnevaya.
Pilvi on harmaa.	Облако - серое.; Oblako - seroye.
Renkaat ovat mustia.	Шины - чёрные.; Shiny - chërnyye.
Minkä värinen lumi on? Valkoinen.	Какого цвета снег? Белого.; Kakogo tsveta sneg? Belogo.
Minkä värinen aurinko on? Keltainen.	Какого цвета солнце? Жёлтого.; Kakogo tsveta solntse? Zhëltogo.
Minkä värinen appelsiini on? Oranssi.	Какого цвета апельсин? Оранжевого.; Kakogo tsveta apelʹsin? Oranzhevogo.
Minkä värinen kirsikka on? Punainen.	Какого цвета вишня? Красного.; Kakogo tsveta vishnya? Krasnogo.
Minkä värinen taivas on? Sininen.	Какого цвета небо? Синего.; Kakogo tsveta nebo? Sinego.
Minkä väristä ruoho on? Vihreää.	Какого цвета трава? Зелёного.; Kakogo tsveta trava? Zelënogo.
Minkä väristä multa on? Ruskeaa.	Какого цвета земля? Коричневого.; Kakogo tsveta zemlya? Korichnevogo.
Minkä värinen pilvi on? Harmaa.	Какого цвета облако? Серого.; Kakogo tsveta oblako? Serogo.
Minkä väriset renkaat ovat? Mustat.	Какого цвета шины? Чёрного.; Kakogo tsveta shiny? Chërnogo.

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!