suomi » liettua | 71 [seitsemänkymmentäyksi] | haluta jotakin 2

71 [septyniasdešimt vienas] ko norėti

Mitä haluatte?	Ko (jūs) norite?
Haluatteko pelata jalkapalloa?	Ar norite žaisti futbolą?
Haluatteko käydä kylässä ystävien luona?	Ar norite aplankyti draugus?
haluta	norėti
En halua tulla myöhään.	(Aš) nenoriu vėluoti.
En halua mennä.	(Aš) nenoriu ten eiti.
Haluan mennä kotiin.	(Aš) noriu eiti namo.
Haluan jäädä kotiin.	(Aš) noriu būti / likti namie.
Haluan olla yksin.	(Aš) noriu būti vienas / viena.
Haluatko jäädä tänne?	Ar nori likti čia?
Haluatko syödä täällä?	Ar nori valgyti čia?
Haluatko nukkua täällä?	Ar nori miegoti čia?
Haluatteko lähteä huomenna?	Ar (jūs) norite rytoj išvažiuoti?
Haluatteko jäädä huomiseen?	Ar (jūs) norite pasilikti iki rytojaus?
Haluatteko maksaa laskun vasta huomenna?	Ar (jūs) norite apmokėti sąskaitą rytoj?
Haluatteko mennä diskoon?	Ar norite į diskoteką?
Haluatteko mennä elokuviin?	Ar norite į kiną?
Haluatteko mennä kahvilaan?	Ar norite į kavinę?

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!