Vähemmistökielet Euroopassa

Euroopassa puhutaan monia eri kieliä. Useimmat niistä ovat indoeurooppalaisia kieliä. Suurten kansalliskielten lisäksi on myös monia pienempiä kieliä. Ne ovat vähemmistöjen kieliä. Vähemmistökielet ovat erilaisia kuin viralliset kielet. Mutta ne eivät ole murteita. Ne eivät liioin ole siirtolaisten kieliä. Vähemmistökielet ovat aina sidoksissa etniseen taustaan. Toisin sanoen ne ovat erityisten etnisten ryhmien kieliä. Lähes jokaisessa Euroopan maassa on vähemmistökieliä. Niitä on Euroopan unionissa noin 40. Joitakin vähemmistökieliä puhutaan vain yhdessä maassa. Yksi esimerkki niistä on sorbi Saksassa. Romanikielen puhujia on puolestaan monissa Euroopan maissa. Vähemmistökielillä on erityinen asema. Se johtuu siitä, että niitä puhuu suhteellisen pieni ryhmä. Näillä ryhmillä ei ole varaa rakentaa omia koulujaan. Niiden on myös vaikeaa julkaista omaa kirjallisuuttaan. Tämän tuloksena monia vähemmistökieliä uhkaa katoaminen. Euroopan unioni haluaa suojella vähemmistökieliä. Onhan jokainen kieli tärkeä osa kulttuuria tai identiteettiä. Jotkut kansat eivät kuulu kansainyhteisöön ja ovat vähemmistöjä. Erilaisten ohjelmien ja projektien tavoitteena on edistää heidän kieliään. Toivotaan, että pienempien etnisten ryhmien kulttuuri kyetään myös säilyttämään. Siitä huolimatta jotkut vähemmistökielet katoavat pian. Niiden joukossa on liivin kieli, jota puhutaan yhdessä Latvian maakunnassa. Liivin kieltä äidinkielenä puhuu vain 20 ihmistä. Liivin kieli onkin Euroopan pienin kieli.