suomi » liettua | 13 [kolmetoista] | Toimintoja

13 [trylika] Veiklos rūšys

Mitä Martha tekee?	Ką veikia Marta?
Hän työskentelee toimistossa.	Ji dirba biure.
Hän työskentelee tietokoneella.	Ji dirba prie kompiuterio.
Missä Martha on?	Kur (yra) Marta?
Elokuvissa.	Kine.
Hän katsoo elokuvaa.	Ji žiūri filmą.
Mitä Peter tekee?	Ką veikia Pėteris?
Hän opiskelee yliopistossa.	Jis studijuoja universitete.
Hän opiskelee kieliä.	Jis studijuoja kalbas.
Missä Peter on?	Kur (yra) Pėteris?
Kahvilassa.	Kavinėje.
Hän juo kahvia.	Jis geria kavą.
Mihin he menevät mielellään?	Kur jie mėgsta eiti?
Konserttiin.	Į koncertą.
He kuuntelevat mielellään musiikkia.	Jie mėgsta klausytis muzikos.
Mihin he eivät mene mielellään?	Kur jie nemėgsta eiti?
Diskoon.	Į diskoteką.
He eivät tanssi mielellään.	Jie nemėgsta šokti.

Media ja kieli

Medialla on vaikutus myös kieleemme. Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli. Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen. Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa. Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä. Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille. Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation. Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista. Niinpä me matkimme todellista keskustelua. Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne. Sanoja tai lauseita lyhennetään usein. Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata. Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois. Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä. Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä. Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä. Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia. Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli. Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla. Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa. Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä. Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa. Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi. Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa. Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä. Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta. Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja! Olemme siitä iloisia!