suomi » kroaatti | 71 [seitsemänkymmentäyksi] | haluta jotakin 2

71 [sedamdeset i jedan] nešto htjeti

Mitä haluatte?	Što želite?
Haluatteko pelata jalkapalloa?	Hoćete li igrati nogomet?
Haluatteko käydä kylässä ystävien luona?	Hoćete li posjetiti prijatelje?
haluta	htjeti
En halua tulla myöhään.	Ne želim zakasniti.
En halua mennä.	Ne želim ići tamo.
Haluan mennä kotiin.	Hoću ići kući.
Haluan jäädä kotiin.	Hoću ostati kod kuće.
Haluan olla yksin.	Hoću biti sam / sama.
Haluatko jäädä tänne?	Hoćeš li ovdje ostati?
Haluatko syödä täällä?	Hoćeš li ovdje jesti?
Haluatko nukkua täällä?	Hoćeš li ovdje spavati?
Haluatteko lähteä huomenna?	Hoćete li sutra otputovati?
Haluatteko jäädä huomiseen?	Hoćete li ostati do sutra?
Haluatteko maksaa laskun vasta huomenna?	Hoćete li račun platiti tek sutra?
Haluatteko mennä diskoon?	Hoćete li u disko?
Haluatteko mennä elokuviin?	Hoćete li u kino?
Haluatteko mennä kahvilaan?	Hoćete li u kafić?

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!