suomi » kroaatti | 18 [kahdeksantoista] | Talon siivous

18 [osamnaest] Čišćenje kuće

Tänään on lauantai.	Danas je subota.
Tänään meillä on aikaa.	Danas imamo vremena.
Tänään me siivoamme asunnon.	Danas čistimo stan.
Minä pesen kylpyhuoneen.	Ja čistim kupaonicu.
Minun mieheni pesee auton.	Moj muž pere auto.
Lapset pesevät polkupyörät.	Djeca čiste bicikle.
Mummi kastelee kukat.	Baka zalijeva cvijeće.
Lapset siivoavat lastenhuoneen.	Djeca pospremaju dječju sobu.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä.	Moj muž posprema svoj pisaći stol.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen.	Stavljam rublje u perilicu.
Minä ripustan pyykit.	Vješam rublje.
Minä silitän pyykit.	Glačam rublje.
Ikkunat ovat likaiset.	Prozori su prljavi.
Lattia on likainen.	Pod je prljav.
Astiat ovat likaisia.	Posuđe je prljavo.
Kuka pesee ikkunat?	Tko čisti prozore?
Kuka imuroi?	Tko usisava prašinu?
Kuka tiskaa astiat?	Tko pere suđe?

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!