suomi » espanja | 18 [kahdeksantoista] | Talon siivous

18 [dieciocho] Limpieza Doméstica

Tänään on lauantai.	Hoy es sábado.
Tänään meillä on aikaa.	Hoy tenemos tiempo.
Tänään me siivoamme asunnon.	Hoy limpiamos el apartamento.
Minä pesen kylpyhuoneen.	Yo limpio el baño.
Minun mieheni pesee auton.	Mi esposo lava el coche / carro (am.).
Lapset pesevät polkupyörät.	Los niños limpian las bicicletas.
Mummi kastelee kukat.	La abuela riega las flores.
Lapset siivoavat lastenhuoneen.	Los niños ordenan el cuarto de los niños.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä.	Mi esposo ordena su escritorio.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen.	Yo pongo la ropa en la lavadora.
Minä ripustan pyykit.	Yo tiendo la ropa.
Minä silitän pyykit.	Yo plancho la ropa.
Ikkunat ovat likaiset.	Las ventanas están sucias.
Lattia on likainen.	El suelo / piso (am.) está sucio.
Astiat ovat likaisia.	La vajilla está sucia.
Kuka pesee ikkunat?	¿Quién limpia las ventanas?
Kuka imuroi?	¿Quién pasa la aspiradora?
Kuka tiskaa astiat?	¿Quién lava la vajilla?

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!