suomi » esperanto | 68 [kuusikymmentäkahdeksan] | iso – pieni

68 [sesdek ok] granda - malgranda

iso ja pieni	granda kaj malgranda
Elefantti on iso.	La elefanto estas granda.
Hiiri on pieni.	La muso estas malgranda.
pimeä ja valoisa	malhela kaj hela
Yö on pimeä.	La nokto estas malhela.
Päivä on valoisa.	La tago estas hela.
vanha ja nuori	maljuna kaj juna
Isoisämme on hyvin vanha.	Nia avo estas tre maljuna.
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori.	Antaŭ 70 jaroj li estis ankoraŭ juna.
kaunis ja ruma	bela kaj malbela
Perhonen on kaunis.	La papilio estas bela.
Hämähäkki on ruma.	La araneo estas malbela.
lihava ja laiha	dika kaj maldika
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava.	Virino pezanta 100 kg estas dika.
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha.	Viro pezanta 50 kg estas maldika.
kallis ja halpa	multekosta kaj malmultekosta
Auto on kallis.	La aŭto estas multekosta.
Sanomalehti on halpa.	La gazeto estas malmultekosta.

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.