suomi » esperanto | 14 [neljätoista] | Värejä

14 [dek kvar] Koloroj

Lumi on valkoinen.	La neĝo estas blanka.
Aurinko on keltainen.	La suno estas flava.
Appelsiini on oranssi.	La oranĝo estas oranĝkolora.
Kirsikka on punainen.	La ĉerizo estas ruĝa.
Taivas on sininen.	La ĉielo estas blua.
Ruoho on vihreää.	La herbo estas verda.
Multa on ruskeaa.	La tero estas bruna.
Pilvi on harmaa.	La nubo estas griza.
Renkaat ovat mustia.	La pneŭoj estas nigraj.
Minkä värinen lumi on? Valkoinen.	Kiukolora estas la neĝo? Blanka.
Minkä värinen aurinko on? Keltainen.	Kiukolora estas la suno? Flava.
Minkä värinen appelsiini on? Oranssi.	Kiukolora estas la oranĝo? Oranĝkolora.
Minkä värinen kirsikka on? Punainen.	Kiukolora estas la ĉerizo? Ruĝa.
Minkä värinen taivas on? Sininen.	Kiukolora estas la ĉielo? Blua.
Minkä väristä ruoho on? Vihreää.	Kiukolora estas la herbo? Verda.
Minkä väristä multa on? Ruskeaa.	Kiukolora estas la tero? Bruna.
Minkä värinen pilvi on? Harmaa.	Kiukolora estas la nubo? Griza.
Minkä väriset renkaat ovat? Mustat.	Kiukoloraj estas la pneŭoj? Nigraj.

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!